Lukion opinto-opas

1. OPISKELU NOVIDAN LUKIOSSA LOIMAALLA

1. Yleistä

Lukiossa opiskelu vaatii opiskelijalta suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Jotta opiskelusi etenisi toiveittesi mukaisesti, on paras laatia suunnitelma sekä seuraavaa lukuvuotta että koko lukiota varten. Lukujärjestyksen ja opinto-ohjelman suunnittelussa avustavat ryhmänohjaajasi, opinto-ohjaaja ja rehtori.

Jos haluat muuttaa ainevalintojasi, sinun on keskusteltava siitä opinto-ohjaajan kanssa. Muista, että opinto-ohjelmasi ja sen muuttaminen ei ole vain sinun yksityisasiasi, vaan ne vaikuttavat opetusryhmien kokoon. Sama koskee myös kurssin uudelleen suorittajien tekemiä muutoksia. Siksi kaikki opintosuunnitelman muutokset on aina neuvoteltava opinto-ohjaajan kanssa ja merkittävä välittömästi kurssijärjestykseen.

Lukion suoritettuasi saat päättötodistuksen, kunhan sinulla on suoritettuna vähintään 75 lukiokurssia ja kaikkien aineiden pakolliset opinnot. Jos aiot suoriutua lukiosta kolmessa vuodessa, sinun on heti alusta alkaen laadittava opintosuunnitelmasi sen mukaiseksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ensimmäisenä lukuvuonna opiskelet noin 30-34 lukiokurssia, samoin seuraavana ja kolmantena vuotena loput 15-20. Yhden jakson aikana sinun on opiskeltava vähintään neljä kurssia, ja käytännössä pystyt opiskelemaan korkeintaan seitsemän kurssia.

2. Opintojen kesto

Lukiossa voit itse vaikuttaa opinto-ohjelmaasi ja opintoihin käyttämääsi aikaan. Voit nopeuttaa opintojasi kahteen ja puoleen vuoteen tai hidastaa niitä neljään vuoteen. Rehtori voi lisäksi perustellusta syystä myöntää opiskelijalle yhden lisävuoden. Jos haluat nopeuttaa opiskelutahtiasi, joudut yleensä lukemaan kaikissa jaksoissa 7 kurssia ja suorittamaan joukon kursseja itsenäisesti opiskellen. Pidennetty neljän vuoden vaihtoehto saattaa olla järkevä valinta esimerkiksi paljon aikaa vievän harrastuksen tai hyvin laajan kurssiohjelman vuoksi. Neljäs opiskeluvuosi voi tulla kohdallesi myös pakottavaista syistä ns. etenemisesteiden vuoksi.

3. Kurssien suoritusjärjestys

Kunkin aineen pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä, ellei asiasta ole muuta mainintaa kurssien selosteissa. Suoritusjärjestyksestä voidaan poiketa opettajan ja rehtorin luvalla. Rehtori voi myöntää aktiivisesta oppilaskunnassa toimimisesta tai muusta työstä koulun juhlien ja teemapäivien hyväksi oppilaskunta-toimintakursseja sekä kansainvälisen toiminnan kursseja.

4. Opinto-ohjaus

Opinto-ohjauksen tehtävänä on ohjata oppilasta oikeisiin valintoihin lukio-opiskelussa ja samalla antaa tarvittavat tiedot jatko-opiskelua varten. Opinto-ohjauksen oppitunnit suoritetaan pääosin ensimmäisenä lukuvuotena. Lisäksi OPO-kurssiin kuuluvat kahden päivän mittainen työelämään tutustumisjakso (TET), vuosittaiset ammatinvalintapäivät sekä abivuoden opintomessukäynti (STUDIA-messut).

Muu opinto-ohjaus tapahtuu henkilökohtaisena ohjauksena avulla. Opinto-ohjaajalla on vastaanotto, johon oppilaat voivat hakeutua oma-aloitteisesti.

5. Koeviikko

Koeviikon kokeiden ajankohdat näet kunkin kurssin osalta Wilmassa omassa työjärjestyksessäsi.

Jos oppilas sairastuu koeviikolla, siitä on ilmoitettava opettajalle kunkin kokeen alkuun mennessä. Muussa tapauksessa poissaolo lasketaan lintsaukseksi ja kokeen suorituskerraksi.

6. Kurssien arviointi

Kurssin opettaja arvioi kurssin sen päättyessä. Kurssiarvosana määräytyy koearvosanan ja muun näytön perusteella. Muuhun näyttöön sisältyvät mm. tuntiosaaminen ja -aktiivisuus, kotitehtävistä huolehtiminen sekä erilaiset esitelmät, kirjoitelmat ja tutkielmat.

Kaikki kurssit arvostellaan itsenäisesti toisistaan riippumatta numeroin 4 – 10, joista neljä merkitsee hylättyä kurssin suoritusta tai kirjainarvosanoin S (suoritusmerkintä) ja H (hylätty). Arvosana K (kesken) merkitsee kurssin suorituksen keskeneräisyyttä.

Koesuoritus tai kurssityö hylätään ja kurssi on suoritettava uudelleen, jos opiskelija syyllistyy kokeessa tai muissa opinnäytetöissä vilpin yritykseen tai vilpilliseen menettelyyn. Muiden kirjoittamien tekstien esittäminen omina töinä on vilppiä.

7. Kurssien uusiminen

Hylätyn kurssin kokeen (kurssiarvosana 4 tai H) uusintakokeeseen on osallistumisoikeus opiskelijalla, joka on saanut kurssista hylätyn arvosanan tai joka on hyväksyttävästä syystä ollut poissa kokeesta. Vaihtoehtoisesti opiskelija voi käydä koko kurssin uudelleen opetukseen osallistumalla.

Uusintakoepäiviä on yksi. Uusintakokeet alkavat kello 15.00 ja kestävät kolme tuntia. Jos arvosana on uusintakokeen jälkeenkin hylätty, koko kurssi on suoritettava uudelleen opetukseen osallistumalla.

Uusintakuulusteluihin on ilmoittauduttava Wilmassa annettuun määräaikaan mennessä. Myös uusintakokeesta poissaolo on ilmoitettava.

Hyväksytyn kurssin voi anomuksen perusteella uusia kerran lukukaudessa järjestettävissä hyväksyttyjen kurssien uusintakuulusteluissa. Kurssin arvosanan on tällöin oltava selvästi muista ko. aineen kurssiarvosanoista poikkeava. Parempi arvosana jää voimaan.

8. Kurssien itsenäinen suorittaminen

Itsenäisessä kurssisuorituksessa opiskelija suorittaa lukiokurssin osallistumatta opetukseen. Tällöin opiskelija suorittaa opettajan ohjeiden mukaisesti opintoja ja tehtäviä jotka vastaavat laajuudeltaan lukiokurssin suorittamista (38 tuntia).

Itsenäinen kurssisuorituksen voi tehdä jos opiskelija haluaa opiskella jonkun lukion opetussuunnitelmassa olevan pakollisen tai valtakunnallisen syventävän kurssin, joka ei valintojen vähäisyyden johdosta muuten toteudu. Myös työjärjestyksessä päällekkäin menevien kurssien takia voi saada luvan itsenäiseen kurssisuoritukseen. Itsenäinen kurssi on suoritettava hyväksytysti.

Opiskelijan tulee aina ensisijaisesti pyrkiä suorittamaan lukiokurssit tuntityöskentelynä, mikäli se on mahdollista.

Hylättyä (arvosana 4) kurssia ei voi suorittaa uudelleen itsenäisesti.

Itsenäistä suoritusta harkitsevan opiskelijan tulee aloittaa kurssin suorittaminen keskustelemalla aiheesta kyseisen aineen opettajan ja opon kanssa. Lupaa itsenäiseen kurssisuoritukseen anotaan rehtorilta erityisellä lomakkeella, joita saa 2. kerroksen ilmoitustaululta tai koulun www-sivuilta printtaamalla.

9. Pitkän matematiikan (MA) vaihtaminen lyhyeen (MB)

Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen kursseja luetaan hyväksi seuraavasti: MAA2 → MAB2, MAA3 → MAB3, MAA6 → MAB7 ja MAA8 → MAB4 ja MAA10 → MAB5. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän paikallisia syventäviä tai paikallisia soveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla.

10. Päättöarviointi

Oppiaineen päättöarvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen keskiarvona.

Numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia.

Pakollisten ja valtakunnallisten syventävien aineiden opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti:

Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja,
pakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa                                    joista voi olla hylättyjä
määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja,                            kurssiarvosanoja enintään

1–2 kurssia                                                                                                          0

3–5 kurssia                                                                                                          1

6–8 kurssia                                                                                                          2

9 kurssia tai enemmän                                                                                      3

11. Päättöarvosanan korottaminen tenttimällä

Abiturienteille järjestetään mahdollisuus päättöarvosanan korottamiseen erillisessä tentissä, joihin kukin opiskelija voi osallistua suoritettuaan kyseisen oppiaineen opinnot loppuun oman opintosuunnitelmansa mukaisesti. Tentteihin ilmoittaudutaan koulun ohjeiden mukaan.

12. Wilma

Novidan Wilman välityksellä opiskelija voi tarkastella kurssisuorituksiaan, arvosanojaan ja valintojaan. Wilmalla lähetetään myös opiskeluun liittyviä viestejä ja opiskelijan tulee seurata Wilmaa päivittäin. Keväällä tiettyyn aikaan avataan Wilmassa mahdollisuus tehdä seuraavan lukuvuoden kurssivalinnat kurssitarjottimelta.

Jokaisella opiskelijalla on Wilmaan käyttäjätunnus ja salasana. Ne jaetaan viimeistään vuoden ensimmäisessä ryhmänohjauksessa. Salasanan voi vaihtaa. Jos et muista salasanaasi tai käyttäjätunnustasi, käänny koulun kanslian tai opon puoleen.

Kunkin jakson kurssisuoritukset näkyvät Wilmassa heti kun opettaja on toimeenpannut arvostelun.

Wilmaan annetaan käyttäjätunnukset myös alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden vanhemmille. Näin vanhemmat voivat halutessaan helposti seurata huollettaviensa opintomenestystä.

2. Opinto-ohjaus

opinto-ohjaaja Vesa Parttimaa
puhelin: 040 481 4827
sähköposti: vesa.parttimaa@novida.fi

Opinto-ohjauksen tehtävänä on ohjata oppilasta oikeisiin valintoihin lukio-opiskelussa ja samalla antaa tarvittavat tiedot jatko-opiskelua varten. Opinto-ohjauksen oppitunnit suoritetaan pääosin ensimmäisenä lukuvuotena. Lisäksi OPO-kurssiin kuuluvat kahden päivän mittainen työelämään tutustumisjakso (TET), vuosittaiset ammatinvalintapäivät sekä abivuoden opintomessukäynti (STUDIA-messut).

Muu opinto-ohjaus tapahtuu henkilökohtaisena ohjauksen avulla. Opinto-ohjaajalla on vastaanotto, johon oppilaat voivat hakeutua oma-aloitteisesti.

Ammatinvalintapäivä

Seuraava Loimaan lukion ammatinvalintapäivä perjantaina 20.1.2017.

Lukiolaisen huoltajille

Kenen kannattaa opiskella lukiossa ja miksi?

Nuoren tulevaisuuden kannalta koulutus on parasta, mitä nuorelle voi antaa. Korkea koulutus on yksi avain hyvin palkattuihin ja motivoiviin, haasteellisiin työpaikkoihin.

Lukio-opinnot ovat yksi toimiva tie yliopistoihin ja korkeakouluihin. Lukio on myös toimivin tie ammattikorkeakouluihin. Lukio ei sulje pois mitään vaihtoehtoja. Lukiossa nuori saa kolme vuotta lisäaikaa pohtia tulevaisuuttaan.

Lukio on toimiva pohja myös ammatilliseen koulutukseen. Työmarkkinoiden kysytyin sähköasentaja on se, joka osaa tehdä työtä myös englanniksi ja venäjäksi.

Miten nuoren lukio-opintojen etenemistä voi seurata?

Lukion työvuosi on jaettu viiteen jaksoon. Joka jakson päätteeksi on kokeiden palautuspäivä, jolloin opiskelijat saavat päättyneen jakson arvioinnin eli todistuksen. Alaikäisen nuoren huoltajien tulee tuolloin huolehtia siitä, että he näkevät arvioinnin – peruskoulun tapaan arvosanat 4 ja 5 sekä K (=kurssi kesken)kertovat siitä, että jotain on vialla. Hyvistä arvosanoista tulee vastaavasti osata kiittää ja kehua.

Kussakin jaksoarvioinnissa uudet arvosanat on merkittu tummennetulla. Jaksossa opiskelijan tulisi saada 5-6 uutta kurssisuoritusta eli uutta arvosanaa, jotta lukio etenisi normaalissa tahdissa. 1. lukiovuoden eli viiden jakson opiskelun jälkeen kurssisuorituksia tulisi olla 28-30, jotta valmistuminen kolmessa vuodessa on mahdollista.

Lukioon voi aina ottaa yhteyttä.

Wilma

Wilma on internetissä toimiva tietokoneohjelma, jonka välityksellä opiskelija voi tarkastella kurssisuorituksiaan, arvosanojaan ja valintojaan. Keväällä tiettyyn aikaan avataan Wilmassa mahdollisuus tehdä seuraavan lukuvuoden kurssivalinnat kurssitarjottimelta. Wilmaan on linkki lukion kotisivuilta.

Wilmaan annetaan käyttäjätunnukset myös alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden vanhemmille. Loimaan kaupungin koululaitoksessa on käytössä samat Wilma tunnukset käytössä alakoulusta lukioon. Näin vanhemmat voivat halutessaan helposti seurata huollettaviensa opintomenestystä.

Vanhempainillat

Vanhempainiltoja järjestetään vuosittain kolme seuraavasti:
– Loimaan seudun peruskoulujen 9-luokkalaisten vanhemmille tietoa lukiosta ja yhteishausta
– Lukion aloittaneiden opiskelijoiden vanhemmille
– 2-vuoden opiskelijoiden vanhemmille YO-kirjoitusaiheinen vanhempainilta

Poissaolot, lomien anominen

Enintään kolmen päivän ennalta tiedetyt poissaolot anotaan ryhmänohjaajalta, sitä pidemmät poissaolot anotaan rehtorilta. Poissaoloanomus tehdään Wilmassa.

Opiskelijahuolto

Lukiossa toimii opiskelijahuoltoryhmä, jonka tehtävänä on tukea opiskelijoita, joilla on opiskeluun liittyviä, fyysisiä tai psyykkisiä ongelmia. Ryhmän muodostavat kouluterveydenhoitaja, kuraattori, psykologi, opot ja rehtori. Ryhmän jäsenillä on käsiteltyjen asioiden suhteen vaitiolovelvollisuus.

Koululla on turva- ja kriisisuunnitelmat onnettomuuksien ja kriisien varalle. Harjoittelemme ja kertaamme suunnitelmia lukuvuosittain. Meillä on kokemusta onnistuneesta kriiseistä selviämisestä.

Jos jokin lukiolaisen elämässä huolestuttaa huoltajaa, tämä voi olla yhteydessä keneen tahansa ryhmän jäseneen.

3. Oppilaskunta

Käytännössä oppilaskuntaa edustaa ja sen työtä johtaa oppilaskunnan hallitus. Hallituksen muodostavat oppilaskunnan puheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja ja muut kymmenkunta hallituksen jäsentä. Hallituksen jäsenet valitaan vuosittain vapaaehtoisista oppilaskunnan keskuudesta konsensus-periaatteella, toisin sanoen vaaleja ei ole järjestetty. Hallituksen aktiivijäsenet saavat toiminnastaan palkkioksi yhden lukiokurssin, oppilaskuntatoiminta 1:n eli OK1:n.

Oppilaskunnan hallituksella on vaikutusvaltaa. Lukiolaki määrää ja antaa mahdollisuuden kysyä oppilaskunnan mielipidettä lukion toimintaan ja opintojen järjestelyihin liittyvissä asioissa. Oppilaskunnan hallitus voi tehdä aloitteita koulunkäyntiin ja viihtyvyyteen liittyvissä asioissa.

Oppilaskunnan puheenjohtajana toimii yleensä 2. vuoden opiskelija. Seuraavan lukuvuoden uusi puheenjohtaja valitaan pian uuden lukuvuoden alkamisen jälkeen, mihin asti edellinen puheenjohtaja jatkaa toimessaan. Seuraavaksi lukuvuodeksi oppilaskunnan hallituksen vastuutehtäviin haluavien tulee ottaa uuden lukuvuoden alkaessa yhteys vanhaan hallitukseen.

Opettajista valitaan vuosittain oppilaskunnan ohjaaja. Lukuvuonna 2020-2021 ohjaavana opettajana toimii Riitta Salmenoja.

Oppilaskunnan hallitus lukuvuonna 2020-2021

Jenna Koikkalainen – puheenjohtaja

Vilma Virtanen – varapuheenjohtaja

Elviira Lammela – sihteeri

Nea Lehto – vuosiluokkatoimikunnan puheenjohtaja

Ernesti Kemppainen – vuosiluokkatoimikunnan varapuheenjohtaja

Aada Mäkelä – rahastonhoitaja

Pinja Siukola – posti- ja kummilapsivastaava

Vera Kortelainen – somevastaava

Eemeli Tuominen – infovastaava

Lauri Levomäki – pullovastaava

Sanna Lahtinen – kauppavastaava

Maija Hietala – varasihteeri

Oskari Rantomaa – teemapäivä- ja kalenterivastaava

Kerttu Salo – koulutilojen kehittämisvastaava

Elias Onnela – kahvikonevastaava

4. Opiskelijoiden poissaolot

Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta (Lukiolaki 25§).

Jos opiskelija tarvitsee koulusta vapaata ennalta tiedettävän syyn vuoksi, pitää lupa poissaoloon hankkia etukäteen. Lupaa anotaan Wilman lomakkeella (Hakemukset ja päätökset- kohdasta). Yksittäisistä tunneista aina viiteen koulupäivään saakka luvan myöntää ryhmänohjaaja. Pidemmistä poissaoloista päättää rehtori. Autokoulua varten pitää jättää vapaa palkki ja sopia ajot siihen, ajotunnit eivät ole hyväksyttävä syy olla pois koulusta.

Kurssin opettaja merkitsee kursseiltaan poissaolleet opiskelijat Wilman poissaolotoimintaan. Jokaisesta poissaolosta on annettava välittömästi selvitys Wilmassa niille opettajille, joiden tunneilta opiskelija on ollut pois. Alaikäisten opiskelijoiden huoltajat selvittävät poissaolot Wilmassa. Täysi-ikäinen opiskelija selvittää poissaolonsa Wilmassa itse.

Kurssin kokeeseen ei saa osallistua, jos poissaolot ovat selvittämättä.

Jos opiskelijalle kertyy selvittämättömiä ja asiattomia poissaoloja kurssilta, on syytä huolestua. Opiskelija, jolla on runsaasti poissaoloja, voidaan lähettää kurssin opettajan toimesta rehtorin puhutteluun selvittämään ongelmien syitä ja arvioimaan kurssilla jatkamisen edellytyksiä. Jos kurssilla jatkamiselle ei poissaolojen takia ole edellytyksiä, voi opettaja omalla päätöksellään poistaa opiskelijan kurssilta. Eri oppiaineissa ja oppiaineiden eri kursseilla voivat kurssilla jatkamisen edellytykset runsaiden tai asiattomien poissaolojen jälkeen olla erilaiset.

Kurssilta poistaminen tapahtuu siten, että opettaja poistaa Wilmassa opiskelijan ryhmästään, jolloin kurssi poistuu myös opiskelijan työjärjestyksestä. Opettaja tiedottaa kurssilta poistamisesta opiskelijaa ja opinto-ohjaajaa Wilma-viestillä, jossa samalla kehottaa opiskelijaa ottamaan yhteyttä opinto-ohjaajan. Opinto-ohjaajan kanssa opiskelija tarkistaa opintosuunnitelmansa. Opiskelijan runsaista poissaoloista johtuvat kurssillta poistamiset käsitellään koulun pedagogisessa työryhmässä ja tarvittaessa oppilashuoltoasiana.

Jos opiskelija sairastuu koeviikolla, siitä on ilmoitettava opettajalle kunkin kokeen alkuun mennessä. Opettaja merkitsee poissaolon Wilmaan ja se selvitetään siellä kuten muutkin poissaolot. Ilman etukäteistä ilmoittamista poissaolo lasketaan luvattomaksi poissaoloksi ja kokeen suorituskerraksi.

5. Opiskelijoiden tuki – erityisopetus

Tuen tarpeen arviointi ja tuki on lakisääteistä
Lukiolaisella on oikeus oppilashuollollisiin toimenpiteisiin heti, kun tarvetta ilmenee.
Oppilashuollosta vastaavat lukion rehtorin johdolla erityisopettaja, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, koulukuraattori ja koulupsykologi. (mm. Lukiolaki 1998 ja Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 2013).

Erityisopetus lukiossa
Erityisopettaja teettää syyyslukukauden alussa ensimmäisen vuoden opiskelijoille Niilo Mäki- instituutin (NMI) nuorille tarkoitetun lukivaikeuksien seulontatestin, jonka perusteella vuosittain noin 5-10 opiskelijaa kutsutaan jatkotutkimuksiin, yksilötesteihin.

Opiskelijan etu tässä on se, että mahdollinen lukivaikeus tai muu oppimista vaikeuttava asia havaitaan mahdollisimman pian. Yhdessä opiskelijan kanssa mietitään hänelle sopivia tukitoimia niin kurssikokeissa kuin YO- kokeissakin. Tällaisia voivat olla mm. muistiinpanojen saaminen etukäteen oppitunnin aiheesta, lisäaika kokeessa sekä suullinen kokeen täydentäminen. (Opetussuunnitelman perusteet, OPH 2003.)

Ylioppilaskokeiden erityisjärjestelymahdollisuuksista tiedotetaan erikseen siinä vaiheessa, kun opiskelija on ilmoittautumassa ensimmäiseen koekertaansa.

6. Uusintakokeet

Uusintakokeisiin osallistuvat (hylättyjen kokeiden uusijat, kokeesta poissaolleet ja itsenäisten suoritusten tekijät) opiskelijat ilmoittautuvat suoraan opettajalle kyseisen kurssin opettajalle. Uusintakoetilaisuuteen voi ilmoittautua niin moneen kokeeseen kuin on halua tai tarvetta. Uusintakoe pidetään edellisen jakson päätyttyä seuraavan jakson alkupuolella koulun kalenteriin merkittynä päivänä. Koetilaisuus alkavat klo 14.30 ja kestävät enintään 3 tuntia.

Hyväksytyn kurssin voi anomuksen perusteella uusia kerran. Lupa hyväksytyn kurssin uusintaan anotaan erillisellä lomakkeella rehtorilta ja sillä pitää olla aineenopettajan puoltolause. Kurssin arvosanan on tällöin oltava selvästi muista ko. aineen kurssiarvosanoista poikkeava. Parempi arvosana jää voimaan.

7. Opiskelijahuolto

Terveydenhoitaja
Terveydenhoitaja Eija Ahonen (puhelin: 02 761 2327 tai 040 5267271) on tavattavissa koululla pohjakerroksessa huoneessa B002 maanantaisin, keskiviikoisin, torstaisin ja perjantaisin kello 8.00 alkaen. Puhelinaika ja vastaanotto ilman ajanvarausta klo 10.15 -11.15.

Lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoille tehdään terveyskysely. Tiedot ovat luottamuksellisia ja tulevat opiskeluterveydenhuollon käyttöön. Opiskelijat kutsutaan terveystarkastukseen ensimmäisen lukuvuoden aikana. Opiskelijat voivat myös tarvittaessa varata ajan terveydenhoitajan vastaanotolle.

Sähköpostit etunimi.sukunimi@loimaa.fi

Koululääkäri
Koululääkärinä toimii Elisa Haapasalo. Koululääkärin vastaanotolle varataan aika terveydenhoitajan kautta. Pääsääntöisesti sairaustapauksissa kehotetaan kuitenkin hakeutumaan omaan terveyskeskukseen lääkärin vastaanotolle.

Opiskeluterveydenhuoltoa koskevan asetuksen mukaan opiskelijalla on oikeus koululääkärin terveystarkastukseen, joten 2. vuoden opiskelijat kutsutaan lääkärintarkastukseen. Poikkeuksena loimaalaiset pojat, jotka saavat kutsun armeijan terveystarkastukseen.

Koulukuraattori ja koulupsykologi
Loimaan kaupungin koulukuraattorina toimii Päivi Isotuovola (puh. 050 331 4787 ) ja koulupsykologina Jarna Varho (puhelin: 02 761 1366, viestit: 050 331 5646) Opiskelija voi tulla keskustelemaan kuraattorin tai psykologin kanssa koulunkäyntiin liittyvän tai jonkun muun pulman vuoksi. Aloite keskusteluun voi tulla myös vanhemmalta, opettajalta tai muulta opiskelijan lähipiiriin kuuluvalta. Keskustelut kuraattorin ja psykologin kanssa ovat luottamuksellisia. Kuraattorin työhuone A015 ja psykologin työhuone B026 sijaitsevat kiinteistön pohjakerroksessa.

Hammashoito
Tiedustelut ja ajanvaraus numerosta 02 7612018 ma–to klo 8–15 ja pe klo 8–14.

Loimaan kaupungista ja Oripäästä kotoisin oleville alle 18-vuotiaille jatkuu maksuton hammashoito hoitosuunnitelman mukaan ja heille lähetetään passiivinen kutsu kehotuksella varata aika suun terveystarkastukseen. 18 vuotta täyttäneille hoito on maksullista ja he varaavat ajan omatoimisesti.

Muista kunnista olevat lukiolaiset ovat oikeutettuja, paitsi kiireelliseen hammashoitoon, myös opintojen aikana yhteen suun terveystarpeen arviointiin opiskelupaikkakunnan hammashoitolassa. Maksukäytäntö on sama kuin edellä.

8. Novidan järjestyssäännöt

1. Järjestyssääntöjen tarkoitus ja soveltaminen

Järjestyssääntöjen tarkoituksena on luoda kouluyhteisön jäsenille viihtyisä ja turvallinen työ- ja oppimisympäristö sekä taata koulun tavoitteiden saavuttaminen. Koulun yhtenä tavoitteena on hyvien tapojen opettaminen ja edistäminen sekä yhteisöllisesti toimiva oppimisympäristö.

Nämä järjestyssäännöt koskevat opiskelijoita ja henkilökuntaa sekä soveltuvin osin myös vierailijoita.

Novidan kaikissa toimipaikoissa. Oppilaitoksen alueena pidetään koulurakennuksia tonttialueineen, joihin luetaan myös niille johtavat ajotieliittymät ja porttialueet.

Sääntöjä tulee noudattaa myös muissa opiskeluun liittyvissä tilanteissa, kuten työssäoppimisessa, opinto- ja työmatkoilla, yrityskäynneillä, virtuaaliopinnoissa sekä sosiaalisessa mediassa.

Järjestyssääntöjen rinnalla noudatetaan myös muita kuntayhtymän ja Novidan toiminnasta annettuja sääntöjä ja ohjeita.

2. Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet

a) Opiskelijan oikeudet

Oppilaitoksessa toimitaan Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo -suunnitelman ohjeen mukaisesti.

b) Opiskelijan velvollisuudet

Opetustunnit alkavat ja päättyvät täsmällisesti työjärjestyksessä ilmoitettuna ajankohtana. Opiskelijoiden tulee osallistua opetukseen työjärjestyksen mukaisesti. Poissaoloihin sovelletaan niistä erikseen annettuja ohjeita.

Opiskelijalla tulee olla tarvittavat opiskeluvälineet mukanaan oppitunneilla, kokeissa ja muissa koulun tapahtumissa.

Hyvien tapojen mukaisesti ulkovaatteet riisutaan ennen luokkaan menoa. Luokassa ei pidetä lakkia tai pipoa päässä.

Oppilaitoksen omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Omaisuuden vahingoittamisesta tai katoamisesta aiheutuva korvausvelvollisuus määräytyy vahingonkorvauslain (412/74) mukaan.

3. Turvallisuus, viihtyisyys ja opiskelun esteetön sujuminen

a) Reilu käytös

Kouluyhteisön jäsenten tulee käyttäytyä toisiaan kohtaan asiallisesti ja oikeudenmukaisesti. Oppitunneilla ja työtiloissa on säilytettävä hyvä työrauha. Kiusaamisesta ja häirinnän ehkäisemisestä ja varhaisesta puuttumisesta on erillisohje.

Opiskelua ovat kaikki oppilaitoksen toimesta järjestetyt tilaisuudet koulualueella tai sen ulkopuolella.

Toisesta henkilöstä otettua valokuvaa tai videota ei saa julkaista ilman tämän lupaa internetissä, sosiaalisessa mediassa tai muussa julkisessa paikassa.

b) Oleskelu ja liikkuminen

Kulkuvälineet on säilytettävä niille varatuilla paikoilla. Koulualueella ajettaessa tulee noudattaa erityistä varovaisuutta. Pelastustiet on pidettävä vapaana ja esteettömänä.

Opiskelijoilla on lupa poistua koulun alueelta välitunneilla ja vapaatunneilla. Vapaatunnit eivät ole kouluaikaa, joten opiskelija liikkuu koulualueen ulkopuolella omalla vastuullaan.

c) Siisteydestä ja ympäristöstä huolehtiminen

Kaikissa koulun tiloissa tulee noudattaa siisteyttä ja järjestystä. Roskaaminen on kielletty, ja jätteet lajitellaan annettujen ohjeiden mukaisesti.

d) Ruokailutavat

Ruokalaan ei mennä ulkovaatteet päällä eikä lakki päässä. Ruokajonossa jokainen odottaa vuoroaan. Ruokalassa käyttäydytään hyvien tapojen mukaisesti ja huolehditaan siisteydestä. Ruokailuvälineet viedään niille kuuluvaan paikkaan ja tuoli nostetaan paikoilleen.

e) Turvallisuus

Opiskelija on velvollinen noudattamaan oppilaitoksen työturvallisuutta koskevia ohjeita. Tapaturmasta ilmoitetaan välittömästi lähimmälle opettajalle tai muuhun henkilökuntaan kuuluvalle ja annetaan mahdollisuuksien mukaan tarvittava ensiapu.

4. Tietokoneen, matkapuhelinten ja muiden mobiililaitteiden käyttö

Mobiililaitteiden käyttö oppituntien aikana on kielletty, jos opetus ei nimenomaan edellytä niiden käyttöä.

5. Päihteet ja vaaralliset esineet

Tupakkatuotteiden käyttö (esimerkiksi tupakka, sähkötupakka ja nuuskatuotteet), päihteiden käyttö ja hallussapito sekä päihteiden vaikutuksen alaisena esiintyminen on kielletty koulun alueella sekä kaikissa koulunkäyntiin liittyvissä tilaisuuksissa. Novida on savuton opisto.

Oppilaitokseen ei saa tuoda sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty, tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta.

Teräaseiden yms. hallussapito ja tuonti teorialuokkiin on kielletty.

6.Hälytystilanteet

Hälytyksen tullessa kaikkien tulee toimia kuntayhtymän ohjeiden mukaisesti. Palohälytyksen sattuessa rakennuksesta on siirryttävä välittömästi kokoontumispaikoille.

 7. Järjestyssäännön täydentäminen, rikkominen ja kurinpito

Pedagoginen rehtori, rehtori tai apulaisrehtori voi antaa tätä sääntöä täydentäviä ja muita ohjeita.

Näiden sääntöjen rikkomisesta aiheutuvissa seuraamuksissa noudatetaan, mitä on säädetty laissa ammatillisesta koulutuksesta 1998/630, 35 § Kurinpito todetaan.

8.Järjestyssääntöjen seuranta ja tarkistaminen

Järjestyssääntöjä seurataan säännöllisesti ja tarkistetaan tarvittaessa.

 9. Voimaantulo

Tämä järjestyssääntö on voimassa 1.8.2016 lähtien.

9. Opintososiaaliset edut

1. Koulumatkatuki
Kela (valtion kansaneläkelaitos) korvaa koulumatkatukena päivittäisten lukiolaisen koulumatkojen kustannukset, jos yhdensuuntaisen koulumatkan pituus on opiskelijan asunnolta oppilaitokseen vähintään 10 kilometriä ja koulumatkan kustannukset ovat vähintään 50,45e/kk.

Koulumatkatukeen eivät vaikuta opiskelijan ikä tai taloudellinen asema. Tukea voi saada niin kauan kuin opiskelija harjoittaa lukio-opintoja edellyttäen, että hänellä on päivittäinen tukiehdot täyttävä koulumatka.

Koulumatkatukihakemuksia on saatavissa koulun kansliasta. Tuki on anottava kullekin lukuvuodelle erikseen. Lukion kanslia auttaa tarvittaessa kaavakkeiden täyttämisessä. Hakemuksen lisäksi opiskelijan tulee täyttää erillinen ostotodistus. Lukion kanslia tekee ostotodistukseen tarvittavat merkinnät ennen lipun ostamista.

2. Opintotuki
Valtion opintotukea myönnetään 17 vuotta täyttäneelle lukiolaiselle hakemuksesta. Opintotukea myönnetään opintorahana, asumislisänä tai opintolainan valtiontakauksena. Tuki myönnetään päätoimiselle opiskelijalle joka suorittaa vähintään 4 kurssia / jakso ja jonka opinto-ohjelma sisältää vähintään 75 kurssia säännönmukaisen opiskelun kestoajaksi. Lukiokoulutuksessa opintotukilaki määrittelee lisäksi opiskelijan päätoimisuuden siten, että lukiolaisen tulee suorittaa vähintään 10 kurssia tai kaksi ylioppilastutkinnon koetta lukukaudessa. Opintorahan suuruus määräytyy hakijan iän, asumismuodon, siviilisäädyn ja vanhempien tulojen perusteella. Tarkempia tietoja saa www-sivulta www.kela.fi/opintotuki.

Hakemuslomakkeita saa mm. lukion kansliasta. Hakemus on jätettävä asianmukaisin liittein varustettuna hyvissä ajoin ennen mahdollista maksuajankohtaa. Opintotuki myönnetään aikaisintaan hakemuskuukautta seuraavan kuukauden alusta.

Opintotuen saajalla on velvollisuus ilmoittaa Kela:lle hakemuksen jättämisen jälkeen tapahtuvista olosuhdemuutoksista. Liikaa tai perusteetta maksettu tuki peritään takaisin.

10. Novidan lukion kurssit (OPS 2016)

Lukion kurssien sisällöt löytyvät lukion Pedanet-sivulta https://peda.net/loimaa/loimaan-lukio/kl

Myös vuoden 2005 voimaan tulleen opetussuunnitelman kurssit löytyvät lukion Pedanetista.

Äidinkieli ja kirjallisuus

Pakolliset kurssit

1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1)

2. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (ÄI2)

3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3)

4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4)

5. Teksti ja konteksti (ÄI5)

6. Nykykulttuuri ja kertomukset (ÄI6)

Valtakunnalliset syventävät kurssit

  1. Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen (ÄI7)
  2. Kirjoittamistaitojen syventäminen (ÄI8)
  3. Lukutaitojen syventäminen (ÄI9)

Koulukohtaiset syventävät kurssit

  1. Kielenhuollon ja kielitiedon kurssi (ÄI10)
  2. Kirjoittamisen kurssi (ÄI11)

Ruotsi

Pakolliset kurssit

1.  Minun ruotsini (RUB11)

2.  Hyvinvointi ja ihmissuhteet (RUB12)

3. Kulttuuri ja mediat (RUB13)

4.  Monenlaiset elinympäristömme (RUB14)

5. Opiskelu- ja työelämää ruotsiksi (RUB15)

Valtakunnalliset syventävät kurssit

  1. Viesti ja vaikuta puhuen (RUB16)
  2. Kestävä elämätapa (RUB17)

Koulukohtaiset syventävät kurssit

  1. Ruotsin ylioppilaskokeeseen valmentava kurssi  (RUB19)

Englanti

Pakolliset kurssit

1. Englannin kieli ja maailmani (ENA1)

2. Ihminen verkostoissa (ENA2)

3. Kulttuuri-ilmiöitä (ENA3)

4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4)

5. Tiede ja tulevaisuus (ENA5)

6. Opiskelu, työ ja toimeentulo (ENA6)

Valtakunnalliset syventävät kurssit

  1. Kestävä elämäntapa (ENA7)
  2. Viesti ja vaikuta puhuen (ENA8)

Koulukohtaiset syventävät kurssit

  1. Ymmärrä enemmän, kirjoita paremmin (ENA9)
  2. Englannin ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (ENA10)

Vieraat kielet, B2-oppimäärä (Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä)

Ranska

  1. Elämän tärkeitä asioita (RAB2.1) / (RAB3.3)
  2. Monenlaista elämää (RAB2.2) / (RAB3.4)
  3. Hyvinvointi ja huolenpito (RAB2.3) / (RAB3.5)
  4. Kulttuuri ja mediat (RAB2.4) / (RAB3.6)
  5. Opiskelu, työ ja tulevaisuus (RAB2.5) / (RAB3.7)
  6. Yhteinen maapallomme (RAB2.6) / (RAB3.8)
  7. Kansainvälinen toiminta (RAB2.7)
  8. Viesti puhuen ja kirjoittaen (RAB2.8)

Koulukohtainen syventävä kurssi

  1. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi RAB2.9 / (RAB3.9)

Saksa

  1. Elämän tärkeitä asioita (SAB2.1)
  2. Monenlaista elämää (SAB2.2)
  3. Hyvinvointi ja huolenpito (SAB2.3)
  4. Kulttuuri ja mediat (SAB2.4)
  5. Opiskelu, työ ja tulevaisuus (SAB2.5)
  6. Yhteinen maapallomme (SAB2.6)
  7. Kansainvälinen toiminta (SAB2.7)
  8. Viesti puhuen ja kirjoittaen (SAB2.8)

Koulukohtainen syventävä kurssi

  1. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (SAB2.9)

Venäjä

  1. Elämän tärkeitä asioita (VEB2.1) / (VEB3.3)
  2. Monenlaista elämää (VEB2.2) / (VEB3.4)
  3. Hyvinvointi ja huolenpito (VEB2.3) /  VEB3.5)
  4. Kulttuuri ja mediat (VEB2.4) / (VEB3.6)
  5. Opiskelu, työ ja tulevaisuus (VEB2.5) / (VEB3.7)
  6. Yhteinen maapallomme (VEB2.6) / (VEB3.8)
  7. Kansainvälinen toiminta (VEB2.7)
  8. Viesti puhuen ja kirjoittaen (VEB2.8)

Koulukohtainen syventävä kurssi

  1. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi VEB2.9 / (VEB3.9)

Vieraat kielet, B3-oppimäärä

(Lukiossa alusta alkavat kielet)

Ranska

  1. Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen (RAB3.1)
  2. Matkalla maailmassa (RAB3.2)
  3. Elämän tärkeitä asioita (RAB3.3) / (RAB2.1)
  4. Monenlaista elämää (RAB3.4) / (RAB2.2)
  5. Hyvinvointi ja huolenpito (RAB3.5) / (RAB2.3)
  6. Kulttuuri ja mediat (RAB3.6) / (RAB2.4)
  7. Opiskelu, työ ja tulevaisuus (RAB3.7) / (RAB2.5)
  8. Yhteinen maapallomme (RAB3.8) / (RAB2.6)

Koulukohtainen syventävä kurssi

  1.  Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (RAB2.9) / (RAB3.9)

Saksa

  1. Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen (SAB3.1)
  2. Matkalla maailmassa  (SAB3.2)
  3. Elämän tärkeitä asioita (SAB3.3)
  4. Monenlaista elämää (SAB3.4)
  5. Hyvinvointi ja huolenpito (SAB3.5)
  6. Kulttuuri ja mediat (SAB3.6)
  7. Opiskelu, työ ja tulevaisuus  (SAB3.7)
  8. Yhteinen maapallomme (SAB3.8)

Koulukohtainen syventävä kurssi

  1. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (SAB3.9)

Venäjä

  1. Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen (VEB3.1)
  2. Matkalla maailmassa (VEB3.2)
  3. Elämän tärkeitä asioita (VEB3.3) / (VEB2.1)
  4. Monenlaista elämää (VEB3.4) / (VEB2.2)
  5. Hyvinvointi ja huolenpito (VEB3.5) / (VEB2.3)
  6. Kulttuuri ja mediat (VEB3.6) / (VEB2.4)
  7. Opiskelu, työ ja tulevaisuus (VEB3.7) / (VEB2.5)
  8. Yhteinen maapallomme (VEB3.8) / VEB2.6)

Koulukohtainen syventävä kurssi

  1.  Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (VEB2.9) / (VEB3.9)

Espanja

  1. Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen (ESB3.1)
  2. Matkalla maailmassa (ESB3.2)
  3. Elämän tärkeitä asioita (ESB3.3)
  4. Monenlaista elämää (ESB3.4)
  5. Hyvinvointi ja huolenpito (ESB3.5)
  6. Kulttuuri ja mediat (ESB3.6)
  7. Opiskelu, työ ja tulevaisuus (ESB3.7)
  8. Yhteinen maapallomme (ESB3.8)

Koulukohtainen syventävä kurssi

  1. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (ESB3.9)

Italia

  1. Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen (IAB3.1)
  2. Matkalla maailmassa (IAB3.2)
  3. Elämän tärkeitä asioita (IAB3.3)
  4. Monenlaista elämää (IAB3.4)
  5. Hyvinvointi ja huolenpito (IAB3.5)
  6. Kulttuuri ja mediat (IAB3.6)
  7. Opiskelu, työ ja tulevaisuus (IAB3.7)
  8. Yhteinen maapallomme (IAB3.8)

Matematiikka

Matematiikan yhteinen opintokokonaisuus

Pakollinen kurssi

1.  Luvut ja lukujonot (MAY1)

Matematiikan pitkä oppimäärä

Pakolliset kurssit

2.  Polynomifunktiot ja -yhtälöt (MAA2)

3.  Geometria (MAA3)

4.  Vektorit (MAA4)

5.  Analyyttinen geometria (MAA5)

6.  Derivaatta (MAA6)

7.  Trigonometriset funktiot (MAA7)

8.  Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8)

9.  Integraalilaskenta (MAA9)

10.  Todennäköisyys ja tilastot (MAA10)

Valtakunnalliset syventävät kurssit

  1.  Lukuteoria ja todistaminen (MAA11)
  2.  Algoritmit matematiikassa (MAA12)
  3.  Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13)

Koulukohtaiset syventävät kurssit

  1.  Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (MAA14)
  2. Jatko-opintoihin valmistava kurssi (MAA15)
  3. Talousmatematiikka (MAA16)

Matematiikan lyhyt oppimäärä

Pakolliset kurssit

2.  Lausekkeet ja yhtälöt (MAB2)

3.  Geometria (MAB3)

4.  Matemaattisia malleja (MAB4)

5.  Tilastot ja todennäköisyys (MAB5)

6.  Talousmatematiikka (MAB6)

Valtakunnalliset syventävät kurssit

  1.  Matemaattinen analyysi (MAB7)
  2.  Tilastot ja todennäköisyys II (MAB8)

Koulukohtaiset syventävät kurssit

  1. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (MAB9)
  2. Jatko-opintoihin valmistava kurssi (MAB10)

Biologia

Pakolliset kurssit

1. Elämä ja evoluutio (BI1)

2. Ekologia ja ympäristö (BI2)

Valtakunnalliset syventävät kurssit

  1. Solu ja perinnöllisyys (BI3)
  2. Ihmisen biologia (BI4)
  3. Biologian sovellukset (BI5)

Koulukohtaiset syventävät kurssit

  1. Luonnontiedettä käytännössä (BI6)
  2. Valmentautuminen biologian ylioppilaskokeeseen (BI8)

Maantiede

Pakollinen kurssi

1.  Maailma muutoksessa (GE1)

Valtakunnalliset syventävät kurssit

  1.  Sininen planeetta (GE2)
  2.  Yhteinen maailma (GE3)
  3. Geomedia – tutki, osallistu ja vaikuta (GE4)

Koulukohtainen syventävä kurssi

  1. Valmentautuminen maantieteen ylioppilaskokeeseen (GE5)

Fysiikka

Pakollinen kurssi

1.  Fysiikka luonnontieteenä (FY1)

Valtakunnalliset syventävät kurssit

  1.  Lämpö (FY2)
  2.  Sähkö (FY3)
  3.  Voima ja liike (FY4)
  4.  Jaksollinen liike ja aallot (FY5)
  5.  Sähkömagnetismi (FY6)
  6.  Aine ja säteily (FY7)

Koulukohtaiset syventävät kurssit

  1. Elektroniikka (FY8)
  2. Fysiikan ylioppilaskokeeseen valmentava kurssi (FY9)

Kemia

Pakollinen kurssi

1.  Kemiaa kaikkialla (KE1)

Valtakunnalliset syventävät kurssit

  1.  Ihmisen ja elinympäristön kemiaa (KE2)
  2.  Reaktiot ja energia (KE3)
  3.  Materiaalit ja teknologia (KE4)
  4.  Reaktiot ja tasapaino (KE5)

Koulukohtaiset syventävät kurssit

  1. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (KE6)

Filosofia

Pakolliset kurssit

1. Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1)

2.  Etiikka (FI2)

Valtakunnalliset syventävät kurssit

  1.  Yhteiskuntafilosofia (FI3)
  2.  Tieto, tiede ja todellisuus (FI4)

Koulukohtaiset syventävät kurssit

  1. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (FI5)

Psykologia

Pakollinen kurssi

1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS1)

Valtakunnalliset syventävät kurssit

  1. Kehittyvä ihminen (PS2)
  2. Tietoa käsittelevä ihminen (PS3)
  3. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys (PS4)
  4.  Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen (PS5)

Koulukohtaiset syventävät kurssit

  1. Positiivinen psykologia (PS6)
  2. Psykologian ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (PS7)

Historia

Pakolliset kurssit

1. Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa (HI1)

2. Kansainväliset suhteet (HI2)

3. Itsenäisen Suomen historia (HI3)

Valtakunnalliset syventävät kurssit

  1. Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys (HI4)
  2. Ruotsin itämaasta Suomeksi (HI5)
  3. Maailman kulttuurit kohtaavat (HI6)

Koulukohtaiset syventävät kurssit

  1. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (HI7)
  2. Sotahistorian kurssi (HI8)

Yhteiskuntaoppi

Pakolliset kurssit

1. Suomalainen yhteiskunta (YH1)

2. Taloustieto (YH2)

3. Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma (YH3)

Valtakunnallinen syventävä kurssi

  1. Kansalaisen lakitieto (YH4)

Koulukohtainen syventävä kurssi

  1. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (YH5)

Uskonto

Evankelis-luterilainen uskonto

Pakolliset kurssit

1. Uskonto ilmiönä – kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä (UE1)

2.  Maailmanlaajuinen kristinusko (UE2)

Valtakunnalliset syventävät kurssit

  1. Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä (UE3)
  2. Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa (UE4)
  3. Uskonnot tieteessä, taiteessa ja populaarikulttuurissa (UE5)
  4. Uskonnot ja media (UE6)

Koulukohtaiset syventävät kurssit

  1. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (UE7)

Elämänkatsomustieto

Pakolliset kurssit

1.  Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu (ET1)

2.  Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä (ET2)

Valtakunnalliset syventävät kurssit

  1.  Yksilö ja yhteisö (ET3)
  2. Kulttuurit katsomuksen muovaajina (ET4)
  3.  Katsomusten maailma (ET5)
  4. Teknologia, maailmankatsomukset ja ihmiskunnan tulevaisuus (ET6)

Terveystieto

Pakollinen kurssi

1. Terveyden perusteet (TE1)

Valtakunnalliset syventävät kurssit

  1. Ihminen, ympäristö ja terveys (TE2)
  2. Terveyttä tutkimassa (TE3)

Koulukohtainen syventävä kurssi

  1. Tavoitteena terveystiedon ylioppilaskoe (TE4)

Liikunta

Pakolliset kurssit

1. Energiaa liikunnasta (LI1)

2. Aktiivinen elämäntapa (LI2)

Valtakunnalliset syventävät kurssit

  1. Terveyttä liikkuen (LI3)
  2. Yhdessä liikkuen (LI4)
  3. Hyvinvointia liikkuen (LI5)

Koulukohtaiset syventävät kurssit

  1. Uusien lajien kurssi (LI6)
  2. Kuntosalikurssi (LI7
  3. Palloilukurssi (LI8)

Musiikki

Pakolliset kurssit

1.  Musiikki ja minä (MU1)

Pakollinen/ syventävä kurssi

2.  Moniääninen Suomi (MU2)

Valtakunnalliset syventävät kurssit

  1.  Ovet auki musiikille (MU3)
  2.  Musiikki viestii ja vaikuttaa (MU4)

Koulukohtaiset syventävät kurssit

  1. Bändisoiton kurssi (MU5)
  2. Bändisoiton jatkokurssi (MU6)

Kuvataide

Pakolliset kurssit

1. Kuvat ja kulttuurit (KU1)

Pakollinen/syventävä kurssi

2. Muotoillut ja rakennetut ympäristöt (KU2)

Valtakunnalliset syventävät kurssit

  1. Osallisena mediassa (KU3)
  2. Taiteen monet maailmat (KU4)

Koulukohtainen syventävä kurssi

  1. Valokuvaus (KU5)

Käsityö

Koulukohtaiset kurssit

  1. Vaatetus, yläosan vaate (KÄ1)
  2. Vaatetus, alaosan vaate (KÄ2)

Opinto-ohjaus

Pakolliset kurssit

1. Minä opiskelijana (OP1)

2. Jatko-opinnot ja työelämä (OP2)

Koulukohtaiset soveltavat kurssit

  1. Luovan ilmaisun kurssi (KSOV1)
  2. Henkisen ja fyysisen ensiavun kurssi (KSOV2)
  3. Biokemian kurssi (KSOV3)
  4. Geofysiikan kurssi (KSOV4)
  5. Fysiikan ja kemian työkurssi (KSOV5)
  6. Luonnontieteiden kenttäkurssi (KSOV6)
  7. Kansainvälinen toiminta 1 (KSOV7)
  8. Kansainvälinen toiminta 2 (KSOV8)
  9. Kansainvälinen toiminta 3 (KSOV9)
  10. Matemaattisten työvälineiden kurssi (KSOV10)
  11. Retkeily- ja laskettelukurssi (KSOV11)
  12. Logiikka (KSOV12)
  13. Englannin tukikurssi – opi oppimaan vierasta kieltä (KSOV13)
  14. Äidinkielen perusvalmiuksien vahvistamisen kurssi (KSOV14)
  15.  Ruotsin introkurssi lukion aloittavalle (KSOV15)
  16. Musiikkiprojekti (KSOV16)
  17. Oma lajivalmentautuminen 1-7 (KSOV17-23)
  18. Tutortoiminta1(KSOV24)
  19. Tutortoiminta 2 (KSOV25)
  20. Oppilaskunta 1 (KSOV26)
  21. Oppilaskuntatoiminta 2 (KSOV27)
  22. Retkeily-ja laskettelukurssi II (KSOV28)
  23.  Luonnontiedelinjan opinnot korkeakouluissa, 5 kurssia (KSOV29-33)

Teemaopinnot

Valtakunnalliset syventävät kurssit

  1. Monitieteinen ajattelu (TO1)
  2. Tutkiva työskentely teknologialla (TO2)
  3.  Osaaminen arjessa (TO3)

Lukiodiplomit

Valtakunnalliset soveltavat kurssit

  1. Kotitalouden lukiodiplomi (KOLD1)
  2. Kuvataiteen lukiodiplomi (KULD2)
  3. Käsityön lukiodiplomi (KÄLD3)
  4. Liikunnan lukiodiplomi (LILD4)
  5. Median lukiodiplomi (MELD5)
  6. Musiikin lukiodiplomi (MULD6)
  7. Tanssin lukiodiplomi (TALD7)
  8. Teatterin lukiodiplomi (TELD8)

11. Tilojen esittely

Loimaan lukio sijaitsee Yhteiskoulun kiinteistön vuonna 2005 viihtyisiksi saneeratuissa A- ja B- osissa (kartassa ylhäällä). Lukiolle saavutaan Puistokatua pitkin (kartassa vasemmalla).

Nousemalla koulun toiselle puolelle päästään iltapäivisin aurinkoiselle yläpihalle ja Loimaan liikuntahallille. Kuvassa halli iltavalaistuksessa valmiina vastaanottamaan Wanhojen tanssien iltatanssiaisten esiintyjiä ja yleisöä.

Talvinen koulurakennus idän suunnasta kuvattuna. Koulun viereisillä kentillä, lenkkipolulla ja metsässä voidaan harrastaa lähes kaikkea ulkoliikuntaa – kaikki on opiskelijaa mukavasti lähellä.

Lukion ala-aulassa vietetään välitunteja. Oppilaiden oleskelutilat on ripoteltu pieninä saarekkeina eri puolelle kiinteistöä.

Talon moottori ja sydän on pohjakerroksen ruokala. Tilat ovat viihtyisät ja neljä linjastoa takaavat jonottamattoman ruuan saannin.

   

12. Tuntikaavio

Tuntikaavio (.pdf)

Lukion tuntikaavio

13. Ylioppilastutkinto pähkinänkuoressa

1. Perustiedot

Ylioppilaskirjoituksissa on kirjoitettava 4 pakollista ainetta seuraavista:

ÄI (Suomi) + 3 seuraavista neljästä aineesta:

1) RUB (RUA)

2) ENA

3) MAA tai MAB

4) Reaali

Yksi aine pitää olla A-tasoinen eli ENA, MAA, RUA.

Lisäksi ylimääräisenä voi kirjoittaa yhden tai useamman aineen.

Ennen kokeeseen (kunkin kokeen kirjalliseen osuuteen) osallistumista opiskelijalla tulee olla opiskeltuna kyseisen tutkintoaineen pakolliset kurssit. Lyhyen oppimäärän kielissä, joissa ei ole pakollisia kursseja, tulee olla suoritettuna vähintään 3 lukiokurssia.

Tutkinnon voi hajauttaa enintään kolmeen perättäiseen tutkintokertaan (esim. syksy-kevät-syksy). Ilmoittautumiset ovat jokaisella tutkintokerralla sitovia. Kokeesta pois jääminen tulkitaan yrityskerraksi. Kokeen pakollisuutta tai vapaaehtoisuutta ei voi muuttaa.

Ylioppilastutkintotodistuksen saaminen on mahdollista vasta, kun opiskelija saa lukion päättötodistuksen tai ammatillisen päättötodistuksen.

Loimaan lukiossa suosittelemme hajauttamaan tutkinnon pääsääntöisesti kahdelle eri tutkintokerralle. Ensimmäisellä tutkintokerralla (esim. 3. lukiovuoden syksy) tulisi suorittaa n.1/3 tutkinnosta ja toisella kerralla (esim. 3. lukiovuoden kevät) n.2/3 tutkinnosta.

2. Reaaliaineiden kokeet

Reaaliaineilla on kaksi koepäivää, ja jokaisella aineella on oma kokeensa. Yhtenä koepäivänä voi suorittaa vain yhden kokeen. Opiskelija voi siis yhdellä tutkintokerralla valintansa mukaan suorittaa korkeintaan kahden reaaliaineen kokeen. Tutkintoa hajauttamalla voi osallistua useampaan kuin kahteen reaaliaineen kokeeseen.

Reaaliaineet on jaettu eri koepäiviin seuraavasti:

1. reaaliaineen koepäivä:  psykologia 2. reaaliaineen koepäivä: uskonto
 filosofia elämänkatsomustieto
 historia yhteiskuntaoppi
 fysiikka kemia
 biologia maantieto
terveystieto

3. Ylioppilaskokeen tutkintomaksut

Ylioppilastutkintolautakunta kerää kokelailta yo-tutkintomaksuja. Maksut ovat tällä hetkellä perusmaksu 14 euroa ja ainekohtainen maksu 28 euroa. Jos kokelas ilmoittautuu syksyllä kolmeen kokeeseen, maksu on siis 1 * 14 e plus 3 * 28 e eli yhteensä 98 e. Lukio laskuttaa koemaksut ilmoittautuneilta opiskelijoilta ja tilittää ne lyhentämättömänä ylioppilastutkintolautakunnalle.

4. Ylioppilaskokeen arvostelu ja arvosanat

Kokeiden vastaukset esipisteytetään lukiolla ko. aineen opettajien toimesta. Esipisteytyksen tuloksia ja perusteita voi kysyä opettajilta noin viikko kokeen jälkeen. Varsinainen arvostelu tapahtuu kuitenkin vasta ylioppilastutkintolautakunnassa, joka myös määrää montako pistettä tarvitaan varsinaisiin arvosanoihin.

Kunkin kokeen

arvosanat ovat:

lyhenne latinakielinen arvosana pisteitä

kompensaatio-

tapauksissa

arvosanoja

annetaan

prosentteina

L laudatur 7 pist 5%
E eximia 6 pist 15%
M magna cum laude approbatur 5 pist 20%
C cum laude approbatur 4 pist 24%
B lubenter approbatur 3 pist 20%
A approbatur 2 pist 11%
I (= hylätty) improbatur 0 pist 5%

5. Hylätyn yo-kokeen uusiminen, hyväksytyn yo-kokeen korottaminen

Hylätyn kokeen saa uusia kaksi kertaa kolmen seuraavan tutkintokerran yhteydessä. Pakollisen hylätyn kokeen uusinnan voi suorittaa eri tason kokeena kuin hylätty koe, edellyttäen että tutkinnossa säilyy yksi vaativampi koe.

Hyväksytyn kokeen saa yrittää korottaa vain kerran, ilman aikarajoituksia. Jos uusiminen tapahtuu ennen tutkinnon valmistumista, merkitään ylioppilastutkintotodistukseen paras arvosana.

6. Kompensaatio

Jos kokelas tulee hylätyksi jossakin yo-aineessa, se ei välttämättä estä ylioppilaaksi tuloa. Kokelas saa jokaisesta hyväksytystä suorituksesta pisteitä seitsemästä kahteen (ks. taulukko yllä). Hylättyjä improbatur-arvosanoja on puolestaan eri arvoisia (i+, i, i-, i= ). I+ kompensoituu 12 pisteellä, i 14:llä pisteellä, i- 16:lla pisteellä ja i= 18:lla pisteellä.

7. Ylioppilastutkinnon täydentäminen

Tutkinnon täydentäminen uusilla aineilla (esim. lisäkielet, lisää reaaliaineiden kokeita) on mahdollista kun ylioppilastutkinto on hyväksytysti suoritettu. Tutkintoa voi täydentää missä tahansa suomalaisessa lukiossa, esim. siis tulevalla opiskelupaikkakunnalla. Ilmoittautuminen tehdään siihen lukioon, jossa koe aiotaan suorittaa.

8. Lukihäiriö

Jos kokelaalla on lukihäiriö hän voi joko anoa kokeiden erityisjärjestelyjä ja/tai lukihäiriön huomioon ottamista lopullisessa arvostelussa (ei kuitenkaan vielä koululta lähtevässä arvostelussa). Jos anotaan erikoisjärjestelyjä, yo-lautakunta edellyttää kahden asiantuntijan lausuntoa lukihäiriöstä. Asiassa on käytettävä yo-lautakunnan sähköistä lomaketta. Jos anotaan lukihäiriön huomioon ottamista lopullisessa arvostelussa, riittää yksi asiantuntijalausunto.

9. Sähköinen ylioppilaskoe

Sähköinen ylioppilaskoe suoritetaan kokelaan omalla kannettavalla tietokoneella.

Halutessasi lue lisätietoja ja tarkempia ohjeita yo-tutkintolautakunnan kotisivulta

https://www.ylioppilastutkinto.fi/

Ylioppilastutkintolautakunta

Ajankohtaista Novidassa

Lisää ajankohtaisia