1. Yhteystiedot

Novida – ammattiopisto ja lukio
Myllykyläntie 8, 32200 Loimaa, puh. (02) 760 810

pedagoginen rehtori Petri Lähde, puh. 040 900 1340

Liedon toimipaikka

Opintie 1, 21420 Lieto

apulaisrehtori Juha Jokinen, puh. 050 376 1040
koulutuspäällikkö Paula Kairinen, puh. 044 090 1324
– liiketoiminnan pt
– rakennusalan pt
– sosiaali- ja terveysalan pt
– sähkö- ja automaatioalan pt
– talotekniikan pt
– yto-aineet
toimisto Tuija Ekholm, puh. 044 722 0164
opinto-ohjaaja Kaisa Kastio-Moisio, puh. 044 0901 225
koulukuraattori Liisa Lähde, puh. 040 182 4122
terveydenhoitaja Johanna Heino, puh. 050 343 9971

Opintien toimipiste
(hallinto, liiketoiminta-, sosiaali- ja terveys-, sekä sähkö- alat)
Opintie 1, Lieto

Pajakujan toimipiste (rakennusala)
Pajakuja 4, Lieto

Loimaan toimipaikka

Hämeentien toimipiste Hämeentie 238, 32200 Loimaa
toimisto Tuija Ekholm, puh. (02) 760 840
apulaisrehtori Jouko Tevasaari, puh. 040 900 1282
opinto-ohjaaja Päivi Keinonen, puh. 040 543 6432
terveydenhoitaja Ida-Maria Sauranen puh. 02 761 2331 / 050 311 4670
Myllykyläntien toimipiste Myllykyläntie 8, 32200 Loimaa
toimisto Teija Pelkonen, puh. (02) 760 810
apulaisrehtori Jouko Tevasaari, puh. 040 900 1282
opinto-ohjaaja Sari Jalonen, puh. 040 900 1587
terveydenhoitaja Ida-Maria Sauranen, puh. 02 761 2331 / 050 311 4670
Turuntien toimipiste Turuntie 31, 32200 Loimaa
toimisto Merja Haonperä, puh. (02) 760 820
apulaisrehtori Jouko Tevasaari, puh. 040 900 1282
opinto-ohjaaja Henrika Ojala, puh. 040 900 1323
terveydenhoitaja  Ida-Maria Sauranen, puh. 02 761 2331 / 050 311 4670
Kuraattori Pirkko-Liisa Marttila, puh. 02 761 1365 / 050 300 7609
  pirkko-liisa.marttila@loimaa.fi
 
Koulupsykologi Jarna Varho, puh. 050 331 5646
  jarna.varho@loimaa.fi

Koulutuspäälliköt

Timo Kulmala, puh. 044 090 1223

  • Media-alan ja kuvallisen ilmaisun pt
  • Tekstiili- ja muotialan pt
  • Taideteollisuusalan pt
  • Liiketoiminnan pt
  • Sosiaali- ja terveysalan pt
  • Valma

Iiro Aaltonen, puh. 044 090 1287

  • Autoalan pt
  • Maatalousalan pt
  • yto-aineet
  • Logistiikka-alan pt
  • Kone- ja tuotantotekniikan pt

Satu Kaurala, puh. 044 090 1214

  • Rakennusalan pt
  • Sähkö- ja automaatioalan pt
  • Hius- ja kauneudenhoitoalan pt
  • Ravintola- ja cateringalan pt
  • Talotekniikan pt
  • Toimitilahuoltajakoulutus

Uudenkaupungin toimipaikka

Viikaistenkatu 1, 23500 Uusikaupunki

toimisto Sirpa Toivanen, puh. 044 700 6204
apulaisrehtori Juha Jokinen, puh. 050 376 1040
opinto-ohjaaja Pasi Junttanen, puh. 044 088 6342
terveydenhoitaja Katariina Vuorela, puh. 044 700 6208
kuraattori Kristiina Kaupinsalo, puh. 040 485 6421
kristiina.kaupinsalo@novida.fi
koulupsykologi Aino Rantasila, puh. 050 306 8815
aino.rantasila@novida.fi

Koulutuspäälliköt

Suvi Laurikkala, puh. 050 376 1046

  • Prosessiteollisuuden pt
  • Rakennusalan pt
  • Ravintola- ja cateringalan pt
  • Sosiaali- ja terveysalan pt
  • Sähkö- ja automaatioalan pt
  • Valma
  • yto-aineet (yhteiset tutkinnon osat)

Paula Kairinen, puh. 044 090 1324

  • Liiketoiminnan pt

Aleksi Lehikoinen, puh. 044 705 6589

  • Autoalan pt
  • Kone- ja tuotantotekniikan pt
  • Logistiikka-alan pt

2. Opiskelu

Novidassa noudatetaan seuraavia työ- ja loma-aikoja.
Oppitunnit alkavat työjärjestyksen mukaisesti. Oppituntien ajat löytyvät www-sivuilta.

Lukuvuoden 2020 – 2021 työ- ja loma-ajat
Syyslukukausi 12.8. – 18.12.2020 (Novidan lukio 13.8. – 18.12.2020)
Syysloma 12. – 18.10.2020 (vko 42)
Kevätlukukausi 4.1. – 4.6.2021 (Novidan lukio 4.1. – 5.6.2021)
Talviloma 22. – 28.2.2021 (vko 8)

Organisaatio ja tutkinnot

Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä työskentelee n. 230 opettajaa ja muuhun henkilökuntaan kuuluvaa. Kokopäiväisiä opiskelijoita on n. 2100. Kuntayhtymällä on toimipaikat Liedossa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa.

Novidassa voi suorittaa toisen asteen ammatillisia tutkintoja ja tutkinnon osia: ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja sekä ylioppilastutkinnon. Myös ammatillisen tutkinnon ohessa on mahdollista opiskella lukiokursseja yhteistyössä alueiden lukioiden kanssa ja suorittaa ylioppilastutkinto. Toisen asteen tutkinnon jälkeen voi jatkaa opintojaan ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa.

Ammatillinen koulutus

Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä on ammatillisen koulutuksen puolella 17 perustutkintoa, joista joihinkin sisältyy useampia osaamisaloja. Lisäksi järjestetään maksullisena palvelutoimintana monipuolista lisä- ja täydennyskoulutusta.

Humanistiset ja taidealat
Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinto (Loimaa)
* audiovisuaalisen viestinnän osaamisala, mediapalvelujen toteuttaja

Kauppa, hallinto ja oikeustieteet
Liiketoiminnan perustutkinto, merkonomi (Lieto, Loimaa, Uusikaupunki)

Maa- ja metsätalousalat
Maatalousalan perustutkinto (Loimaa)
*maatilatalouden osaamisala, maaseutuyrittäjä

Palvelualat
Hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinto (Loimaa)
* ihon hoidon osaamisala, kosmetologi
* hius- ja kauneudenhoidon neuvonnan osaamisala, Kosmetiikkaneuvoja
* kampaajatyön osaamisala, kampaaja
* parturityön osaamisala, parturi

Logistiikan perustutkinto
* kuljetuspalvelujen osaamisala, autonkuljettaja ja yhdistelmäajoneuvonkuljettaja (Loimaa, Uusikaupunki), linja-autonkuljettaja (Loimaa)

Ravintola- ja cateringalan perustutkinto (Loimaa, Uusikaupunki)
* ruokapalvelun osaamisala, kokki

Tekniikan alat
Autoalan perustutkinto (Loimaa, Uusikaupunki)
* autotekniikan osaamisala, ajoneuvoasentaja

Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto
* asennuksen ja automaation osaamisala, koneasentaja (Uusikaupunki)
* tuotantotekniikan osaamisala, koneistaja (Loimaa), levyseppähitsaaja (Loimaa, Uusikaupunki)

Prosessiteollisuuden perustutkinto (Uusikaupunki)
* biotekniikan osaamisala, prosessinhoitaja

Rakennusalan perustutkinto (Lieto, Loimaa, Uusikaupunki)
* talonrakennuksen osaamisala, talonrakentaja

Sähkö- ja automaatioalan perustutkinto (Lieto, Loimaa, Uusikaupunki)
* automaatioasentaja, sähköasentaja

Taideteollisuusalan perustutkinto (Loimaa)
* tuotteen valmistuksen osaamisala, artesaani, vaatetus-, tekstiili- ja sisustusalat sekä kädentaitojen ohjaaja

Talotekniikan perustutkinto (Loimaa)
* putkiasennuksen osaamisala, putkiasentaja

Tekstiili- ja muotialan perustutkinto (Loimaa)
* designtekstiilien valmistaja, mittatilausompelija, sisustustekstiilien valmistaja

Terveys- ja hyvinvointialat
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
* ikääntyvien hoidon ja kuntoutumisen osaamisala, lähihoitaja (Loimaa)
* lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisala, lähihoitaja (Lieto, Loimaa, Uusikaupunki)
* mielenterveys- ja päihdetyön osaamisala, lähihoitaja (Uusikaupunki)
* sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisala, lähihoitaja (Loimaa, Uusikaupunki)

Ammatillisen perustutkinnon rakenne

Perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, yhteisistä tutkinnon osista ja vapaasti valittavista tutkinnon osista.

Lisäksi tutkintoon sisältyy työpaikalla tapahtuvaa oppimista.

Ammatilliset tutkinnon osat 145 osp
Yhteiset tutkinnon osat 35 osp

Tutkintoihin sisältyy Novidassa vähintään 45 osp työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Osaaminen osoitetaan pääsääntöisesti työpaikalla tapahtuvin näytöin.

Opinto-opas 2020-2021

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymällä on järjestämislupa mm seuraaviin ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin:

  • Isännöinnin erikoisammattitutkinto
  • Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto
  • Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto
  • Koneasennuksen ja kunnossapidon ammattitutkinto
  • Kuljetusalan ammattitutkinto
  • Liiketoiminnan ammattitutkinto
  • Lähiesimiestyön ammattitutkinto
  • Maatalousalan ammattitutkinto
  • Sähkö- ja automaatioalan ammattitutkinto
  • Taideteollisuusalan ammattitutkinto
  • Talonrakennusalan ammattitutkinto
  • Tekstiili- ja muotialan ammattitutkinto
  • Tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinto
  • Tuotantotekniikan ammattitutkinto
  • Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto
  • Yrittäjän ammattitutkinto

Tukintojen sisällöt, ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit löytyvät opintopolku.fi -> eperusteet.

Koulutuksen järjestäjä voi järjestää myös em. tutkintoihin liittyvää ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 8 §:n 1 kohdassa tarkoitettua ammatillista osaamista syventävää tai täydentävää koulutusta.

Koulutuksen järjestäjällä on oikeus järjestää seuraavaa valmentavaa koulutusta:

  • 999901 Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus (VALMA)

Koulutuksen järjestäjällä on oikeus ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 23 §:n 2 momentin nojalla toimia kuorma- ja linja-auton kuljettajan perustason ammattipätevyyskoulutusta antavana koulutuskeskuksena. Koulutuksen järjestäjä saa antaa myös jatkokoulutusta, jos koulutuksen järjestäjällä on voimassa oleva Liikenne- ja viestintäviraston (Traficom) hyväksymä jatkokoulutuksessa käytettävä koulutusohjelma.

Koulutuksen järjestäjällä on oikeus järjestäjää em. tutkintoja ja koulutusta myös työvoimakoulutuksena.

Laajennettu oppisopimuskoulutuksen järjestämistehtävä

Koulutuksen järjestäjällä on oikeus järjestää ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 30 §:ssä tarkoitetun koulutuksen hankinnan kautta ammatilliseen tutkintoon johtavia koulutuksia sekä ammatillista osaamista syventävää tai täydentävää koulutusta.

Opiskelun eteneminen

Ensimmäisen lukukauden aikana opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, HOKS. HOKSin laadinnassa käytetään työvälineenä Wilmaa. Opiskelijalle sekä työpaikkaohjaajalle HOKS näyttäytyy eHOKS:ina. Wilma on www-liittymä, jossa voit seurata suorituksiasi, lukea tiedotteita ja viestiä opettajien kanssa. Opettajat syöttävät Wilman kautta arvioinnit ja poissaolot ja viestivät opiskelijoiden ja huoltajien kanssa. Huoltajat seuraavat ja selvittävät Wilman kautta opiskelijan poissaoloja, viestivät opettajien kanssa ja lukevat koulun tiedotteita. Wilma -ohjelman tunnuksen ja salasanan saat vastuuopettajalta. Säilytä ne huolellisesti!

Opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot

Osana tutkintokoulutusta voidaan tutkinnon perusteissa määrätyn lisäksi järjestää opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja. Opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen tarkoituksena on, että opiskelija hankkii sellaista yksilöllisiin tarpeisiinsa perustuvaa osaamista, joka antaa hänelle edellytykset osallistua tutkintokoulutukseen ja osoittaa osaamisensa näytössä tai muulla tavoin. Koulutuksen järjestäjä päättää opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen järjestämisestä ja sisällöstä.

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (673/2017, 10 §) mukaiset menettelyt

Osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tehdään tutkintoon ja koulutukseen hakeutumisvaiheessa, ensimmäisen henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) hyväksymisen yhteydessä sekä tutkinnon ja koulutuksen aikana. Osaamisen tunnustamisesta tiedotetaan Novida – ammattiopiston ja lukion verkkosivuilla sekä opinto-oppaassa.

Aiemmin hankittu osaaminen pitää tunnistaa ja tunnustaa 2 kuukauden / 6 viikon sisällä opintojen aloittamisesta. Aiemmin hankittua osaamista on sellainen ammattitaito tai osaaminen, joka on hankittu ennen kuin opiskelija on aloittanut nykyisen koulutuksen tai tutkinnon suorittamisen. Aiemmin hankittua osaamista voidaan tunnistaa myös myöhemmin opiskeluna aikana, mikäli opiskelijan HOKSia päivitetään opiskelijan valitsemien tutkinnon- tai koulutuksen osien osalta ja tässä yhteydessä ilmenee, että opiskelijalla on jo tähän valittuun uuteen tutkinnon- tai koulutuksen osaan jo hankittua osaamista.

Aloittavien kokonaisten ryhmien ja ryhmiin tulevien uusien yksittäisten opiskelijoiden osalta prosessin aloittaa vastuuopettaja, joka ohjaa opiskelijan, jolla on aiempaa osaamista hakemaan osaamisen tunnustamista. Opinto-ohjaaja kirjaa ne osaamisen tunnustamiset, joissa tunnustaminen voidaan tehdä sisällyttämällä voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaan suoritetut
tutkinnon osat suoritettavaan tutkintoon.

Jos osaamisen tunnustaminen edellyttää osaamisen tunnistamista, arviointia tai tunnustettavien opintojen ajantasaisuuden arviointia, ammatillisten tutkinnon osien osalta sen tekee vastuuopettaja yhteistyössä alan opettajien kanssa ja yhteisten tutkinnon osien opintojen osalta yhteisten aineiden opettaja.

Osaamisen tunnustaminen tehdään aina alkuperäisten todistusten tai muiden luotettavien dokumenttien pohjalta. Osaamisen tunnustamisen / arvioinnin kirjannut henkilö poistaa työjärjestyksestä tunnustetut ja arvioidut tutkinnon osat, teemat ja osa-alueet sekä päivittävät kaikki valinnat eHOPSiin.

Osaamisen tunnustaminen sisällyttämällä

Pakolliset ammatilliset ja yhteiset tutkinnon osat, aiemmin hankittu osaaminen voimassa olevan tutkinnon perusteen mukaista ja toimivaltaisen viranomaisen arvioimaa:

Jos opiskelija on suorittanut pakollisia ammatillisia tai yhteisiä tutkinnon osia voimassa olevan tutkinnon perusteen mukaisesti ja ne ovat toimivaltaisen viranomaisen arvioimia, on tutkinnon osat tunnustettava suoritettavaan tutkintoon. Todistukset / dokumentit toimitetaan opintoohjaajalle, joka kirjaa sisällyttämisen Wilman osaamisen tunnustamisen lomakkeella järjestelmään ja skannaa dokumentit osaamisen tunnustamisen liitteeksi. Tunnustamisesta ei tehdä arviointipäätöstä.

Mikäli opiskelija haluaa korottaa osaamisen tunnustamisella saatua arvosanaa, on hänellä siihen oikeus. Opiskelija ohjataan arvosanan korottamiseen. Valinnaiset ammatilliset ja yhteiset tutkinnon osat, aiemmin hankittu osaaminen voimassa olevan tutkinnon perusteen mukaista ja toimivaltaisen viranomaisen arvioimaa.

Jos opiskelija on suorittanut valinnaisia ammatillisia tai yhteisiä tutkinnon osia voimassa olevan tutkinnon perusteen mukaisesti ja ne ovat toimivaltaisen viranomaisen arvioimia, voidaan tutkinnon osat sisällyttää suoraan suoritettavaan tutkintoon, mikäli opiskelijan henkilökohtaisessa osaamisen kehittämisen suunnitelmassa niin sovitaan. Vastuuopettaja sopii opiskelijan kanssa ammatillisten valinnaisten tutkinnon osien sisällyttämisestä ja opinto-ohjaaja yhteisten valinnaisten sisällyttämisestä. Todistukset / dokumentit toimitetaan opinto-ohjaajalle, joka kirjaa sisällyttämisen Wilman osaamisen tunnustamisen lomakkeella järjestelmään ja skannaa dokumentit osaamisen tunnustamisen liitteeksi. Tunnustamisesta ei tehdä arviointipäätöstä.

Mikäli opiskelija haluaa korottaa osaamisen tunnustamisessa saatua arvosanaa, on hänellä siihen oikeus. Opiskelija ohjataan arvosanan korottamiseen liittyvän ohjeistuksen mukaisesti.

Osaamisen tunnustaminen arvioimalla

Ammatilliset tutkinnon osat ja yhteiset tutkinnon osat, aiemmin hankittu osaaminen ei voimassa olevan –perusteen mukaista, (mutta toimivaltaisen viranomaisen arvioimaa)

Mikäli aiemmin hankittu osaaminen on suoritettu ei voimassa olevan tutkinnon perusteen mukaisesti, ei suoritusta voida tunnustaa sisällyttämällä suoraan osaksi tutkintoa. Osaaminen voidaan tunnustaa arvioimalla, mikäli osaaminen on ajantasaista ja voimassa olevien ammattitaitovaatimusten mukaista. Arvioijat varmistavat ajantasaisuuden vertaamalla opiskelijan osaamista suoritettavan tutkinnon osaamistavoitteisiin ja ammattitaitovaatimuksiin. Työkaluina voidaan käyttää esimerkiksi haastattelua, testiä tai työtodistuksia.

Ammatilliset tutkinnon osat: Ajantasaisuuden ja ammattitaitovaatimusten vastaavuuden arvioinnin suorittaa 2 nimettyä arvioijaa. Novidassa arvioijana toimivat vastuuopettaja ja ammatillinen opettaja, joka toimii kyseessä olevan tutkinnon osan arvioijana. Mikäli osaaminen arvioidaan ajantasaiseksi ja ammattitaitovaatimusten mukaiseksi, voidaan arviointipäätös tehdä käytettävissä olevien dokumenttien perusteella. Arviointipäätös perusteluineen tehdään kirjallisesti wilman osaamisen tunnustamisen lomakkeella opinto-ohjaajan kirjaamalle hakemukselle ja se vahvistetaan allekirjoituksella. Osaamisen tunnustamisen liitteeksi skannataan arviointipäätös
ja tunnustamisen perusteena olleet todistukset ja dokumentit.

Jos opiskelijalla on muuta tutkintoon soveltuvaa aiemmin hankittua osaamista eli hän on hankkinut aiemmin tarvittavan osaamisen, mutta se ei ole toimivaltaisen viranomaisen arvioimaa, hänet voidaan ohjata osoittamaan osaamisensa suoraan näyttöön. Osaaminen osoitetaan vain siltä osin, kuin sitä ei ole aiemmin arvioitu ja todennettu. Vastuuopettaja tunnistaa opiskelijan hankkiman osaamisen ja ohjaa hänet tarvittaessa suoraan näyttöön. Opettaja käynnistää HOKSissa opiskelijan kanssa näyttöön valmistautumisen. Mikäli opiskelijalta puuttuu osaamista, opettaja ohjaa hänet osaamisen hankkimiseen.

Yhteiset tutkinnon osat: Ajantasaisuuden ja ammattitaitovaatimusten vastaavuuden arvioinnin suorittaa yhteisten aineiden opettaja. Mikäli osaaminen arvioidaan ajantasaiseksi ja ammattitaitovaatimusten mukaiseksi, voidaan arviointipäätös tehdä käytettävissä olevien dokumenttien perusteella. Arviointipäätös perusteluineen tehdään opinto-ohjaajan kirjaamalle Wilman osaamisen tunnustamisen lomakkeelle ja se vahvistetaan allekirjoituksella. Osaamisen tunnustamisen liitteeksi skannataan tunnustamisen perusteena olleet todistukset ja dokumentit.

Jos opiskelijalla on muuta tutkintoon soveltuvaa aiemmin hankittua osaamista eli hän on hankkinut aiemmin tarvittavan osaamisen, mutta se ei ole toimivaltaisen viranomaisen arvioimaa, hänet voidaan ohjata osoittamaan osaamisensa suoraan näyttöön. Osaaminen osoitetaan vain siltä osin, kuin sitä ei ole aiemmin arvioitu ja todennettu.

Lukio-opinnot: Opiskelija on voinut suorittaa koko lukion oppimäärän, joidenkin aineiden oppimääriä tai yksittäisiä lukiokursseja. Näitä opintoja voidaan tunnustaa yhteisiin tutkinnon osiin tai ammatillisiin valinnaisiin tutkinnon osiin (valinnaiset tutkinnon osat 2). Valinnaisten tutkinnon osien osalta HOKSissa sovitaan, kuinka laajalti osaamista tunnustetaan, Taideteollisuusalan perustutkintoon voidaan tunnustaa 1-25 osaamispistettä. Osaamisen tunnustamisen yhteydessä osaamisen ajantasaisuuden ja ammattitaitovaatimusten mukaisuuden arvioi yksi koulutuksen järjestäjän nimeämä arvioija.

Novidassa opinto-ohjaaja kirjaa opiskelijan osaamisen tunnustamisen hakemuksen opiskelijan toimittamien todistusten ja muiden dokumenttien perusteella ja ohjaa osaamisen tunnustamisen yhteisten aineiden opettajalle arvioitavaksi. Opinto-ohjaaja skannaa todistukset hakemuksen liitteeksi. Arvioija kirjaa tunnustamispäätöksen Wilman osaamisen tunnustamisen lomakkeelle ja vahvistaa osaamisen tunnustamisen päätöksen allekirjoituksellaan.

Korkeakouluopinnot

Korkeakouluopintoja voidaan tunnustaa yhteisiin tutkinnon osiin, ammatillisiin tutkinnon osiin tai kohtaan valinnaiset tutkinnon osat 2, korkeakouluopinnot. Ammatillisen valinnaisen tutkinnon osan osalta HOKSissa sovitaan, kuinka laajalti osaamista tunnustetaan (5-15 osp). Samoin toimitaan, jos tunnustetaan yhteisiä valinnaisia opintoja. Opinto-ohjaaja kirjaa osaamisen tunnustamisen hakemuksen opiskelijan toimittamien todistusten ja muiden dokumenttien perusteella ja ohjaa osaamisen tunnustamisen arvioijalle/arvioijille. Korkeakouluopintojen osaamisen tunnustamisen yhteydessä osaamisen ajantasaisuuden ja ammattitaitovaatimusten mukaisuuden arvioi yksi tai kaksi arvioijaa sen mukaisesti, mihin tutkinnon osaan osaamista tunnustetaan. Osaamisen tunnustamispäätös kirjataan Wilman osaamisen tunnustamisen lomakkeelle ja se vahvistetaan allekirjoituksella.

Työpaikalla tapahtuva oppiminen

Jos ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelijalla ei ole suoritettavaan tutkintoon liittyvää käytännön työtehtävien yhteydessä aiemmin hankittua osaamista, tulee opiskelijan tutkintokoulutukseen sisältyä työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää koulutusta.

Työpaikoilla tapahtuva oppiminen on tavoitteellista ja ohjattua opiskelua. Tavoitteena on, että opiskelija oppii työssä osan tutkintoon kuuluvasta ammattitaidosta sekä saa yleisiä valmiuksia työelämää ja elinikäistä oppimista varten. Oppilaitoksen vastuulla on yhdessä opiskelijan kanssa järjestää työssäoppimisen paikka. Oppilaitoksen tehtävänä on varmistaa, että työnantajalla on riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa ja työvälineistöä sekä ammatillisesti ja koulutuksellisesti pätevää henkilökuntaa.

Työpaikalla tapahtuva oppiminen toteutetaan tutkintojen tavoitteiden mukaisesti aidoissa työympäristöissä työpaikoilla. Tavallisesti se toteutetaan kahtena tai kolmena erillisenä jaksona. Työpaikalla järjestettävä koulutus voidaan toteuttaa koulutussopimuksella tai oppisopimuksella.  Ohjaava opettaja tekee oppilaitoksen ja yrityksen välisen koulutussopimuksen tai vahvistaa työntekijän ja työnantajan välisen oppisopimuksen. Työpaikoilla on nimetyt työpaikkaohjaajat, jotka perehdyttävät työtehtäviin ja ohjaavat sinua. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista voi suorittaa myös ulkomailla.

Näytöt

Näyttö annetaan yleensä työpaikalla tapahtuvan oppimisen yhteydessä kaikista ammatillisista tutkinnon osista, myös ammatillisiin opintoihin sisältyvistä muista valinnaisista tutkinnon osista, jos ne ovat ammatillisia.

Näyttö voidaan antaa yhdestä tai useammasta tutkinnon osasta kerrallaan. Näytöt ajoitetaan koko koulutuksen ajalle niin, että opiskelijalla on ollut mahdollisuus oppia näytössä arvioitava osaaminen ennen näyttöä ja opiskelijalla on mahdollisuus parantaa suoritustaan näytöistä saadun palautteen perusteella.

Neuvottelukunnan hyväksymässä osaamisen arvioinnin toteutussuunnitelmassa ilmenee, miten työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana on mahdollista suorittaa näyttöjä. Opiskelijan tulee voida suorittaa näyttöjä myös ulkomailla, ja siitä on sovittava etukäteen. Sen lisäksi mitä laissa ja asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta on opinnoista tiedottamisesta säädetty, opiskelijan tulee saada riittävästi tukea ja ohjausta näyttöjen suorittamiseen. Tukea ja ohjausta tulee saada ennen näyttöjä, niiden aikana sekä ohjaavana palautteena niiden
jälkeen.

Erityisopetus

Oppilaitoksessa järjestetään erityisopetusta opiskelijoille, joille on tehty erityisopiskelijaksi ottamiseksi päätös. Erityisen tuen tarpeet kirjataan opiskelijan HOKSiin. Erityisopetusta annetaan erilaisina suoraan opiskelijoille suunnattuina tukitoimina. Pienryhmäopetus sekä henkilökohtainen ohjaus ja tuki ovat tyypillisiä erityisopetusmenetelmiä. Erityisopetuksen tarkoituksena on varmistaa opiskelijan opintojen edistyminen ja tutkinnon suorittaminen. Jokaisella opintoalalla on erityisopetuksesta vastaava opettaja, ERVA. Oman opintoalasi ervan löydät Novidan nettisivuilta kohdasta opiskelijapalvelut.

Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS)

Koulutuksen aloittavalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, johon kirjataan yksilölliset osaamisen tunnistamista, tunnustamista, hankkimista, kehittymistä ja osoittamista sekä ohjaus- ja tukitoimia koskevat tiedot. HOKSin laadintaan osallistuvat opettaja, opinto-ohjaaja tai tarvittaessa muu koulutuksenjärjestäjän edustaja ja työnantaja tai muu työpaikan edustaja. Opiskelija itse osallistuu aina suunnitelman laadintaan ja alaikäisen opiskelijan kohdalla myös huoltaja.

HOKS:sta käyvät ilmi:

  1. suoritettava tutkinto tai valmentava koulutus
  2. tiedot, jotka koulutuksenjärjestäjä on sisällyttänyt osaksi opiskelijan tutkintoa osaamisen tunnustamisen perusteella
  3. tiedot, jotka koulutuksenjärjestäjä on toimittanut nimeämilleen osaamisen arvioijille osaamisen tunnustamista varten
  4. mahdollinen ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista poikkeaminen
  5. tutkintokoulutuksen ja muun tarvittavan ammattitaidon hankkimisen tarve
  6. opiskelijan mahdollisesti tarvitsema ohjaus ja tuki
  7. opiskelijalle mahdollisesti tarjottavan erityisen tuen sisältö
  8. opiskelijalle tarvittaessa järjestettävät opintovalmiuksia tukevat opinnot
  9. näyttöjen ajankohdat ja sisällöt, näyttöympäristöt
  10. vastaavat tiedot muusta osaamisen osoittamisesta sekä osaamisen arvioinnin mukauttaminen
  11. osaamisen arvioijat
  12. opiskelijalle laadittava urasuunnitelma

Ammatilliset ohjaajat

Ammatilliset ohjaajat ohjaavat opiskelijoita käytännön työtehtävissä opiston työsaleissa ja ulkopuolisilla työmailla.

Palaute ja arviointi

Opiskelijalla on oikeus saada palautetta osaamisensa kehittymisestä tutkinnon suorittamisen tai koulutuksen aikana. Opiskelijalle annettavalla palautteella ohjataan ja kannustetaan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisten tavoitteiden saavuttamiseen sekä kehitetään edellytyksiä itsearviointiin.

Osaamisen osoittaminen

Tutkinnon osien edellyttämä ammattitaito ja osaaminen osoitetaan tekemällä käytännön työtehtäviä aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa (näyttö). Näytössä opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut tutkinnon perusteissa määritellyn keskeisen ammattitaidon tai osaamisen. Yhteisten tutkinnon osien suorittamiseksi vaadittava osaaminen voidaan tarvittaessa osoittaa myös muulla tavoin.

Valmentavan koulutuksen osien suorittamiseksi vaadittava osaaminen osoitetaan muulla tavoin
kuin näytössä.

Koulutuksen järjestäjä vastaa näytön toteuttamisesta. Näyttö toteutetaan työpaikoilla käytännön työtilanteissa. Perustellusta syystä näyttö voidaan kuitenkin järjestää myös muualla kuin työpaikalla. Näyttöympäristön tulee mahdollistaa tutkinnon perusteissa määrätyn osaamisen osoittaminen. Tarvittaessa näytössä osoitettua osaamista voidaan täydentää muulla osaamisen arvioinnilla. Opiskelija voi osallistua näyttöön osaamisen hankkimistavasta riippumatta.

Osaamisen arviointi

Osaamisen arvioinnilla annetaan tietoa opiskelijan osaamisesta, varmistetaan tutkinnon tai koulutuksen perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttaminen sekä kehitetään edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan osaamista arvioidaan monipuolisesti vertaamalla sitä tutkinnon tai koulutuksen perusteissa määrättyyn osaamiseen. Arvioinnin tulee kattaa kaikki suoritettavan tutkinnon tai koulutuksen osan perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet.

Arvioijat arvioivat opiskelijan osaamisen tutkinnon tai koulutuksen osittain sekä yhteisten tutkinnon
osien osalta osa-alueittain. Osaamisen arvioinnin perusteella arvioijat antavat ammatillisten
tutkinnon osien, yhteisten tutkinnon osien ja niiden osa-alueiden sekä valmentavan koulutuksen
osien arvosanat osaamisen arviointiasteikon mukaisesti.

Koulutuksen järjestäjä laatii osana laadunhallintajärjestelmäänsä suunnitelman osaamisen arvioinnin
toteuttamisesta tutkinto- tai koulutuskohtaisesti.

Opiskelijalle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Itsearviointi ei vaikuta
osaamisen arviointiin tai siitä annettavaan arvosanaan.

Ammatillisen perustutkinnon ammatillisten tutkinnon osien ja yhteisten tutkinnon osien osaalueiden hyväksytty osaaminen arvioidaan asteikolle 1 – 5. Ammatillisen perustutkinnon yhteiset tutkinnon osat arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa tutkinnon osien osaaminen arvioidaan asteikolle hyväksytty/hylätty. Opintosuoritusotteessa käytetään lisäksi merkintää Suoritus kesken (sk), Hyväksytty (hyv) ja Hylätty (hyl). Erityisopetuksessa näytöt voidaan arvioida myös sanallisesti.

Opiskelijan arvioinnin pitää perustua tutkintokohtaiseen osaamisen arvioinnin toteutussuunnitelmaan,
jonka neuvottelukunta on hyväksynyt.

Arvosanat tutkintotodistukseen on annettava kaikista tutkinnon perusteiden mukaisista tutkinnon osista, myös ammatillisiin opintoihin (145 osp) kuuluvista muista valinnaisista tutkinnon osista ja ammatillista osaamista syventävistä tutkinnon osista.

Tutkinnon osan arvosana päätetään osaamisen arvioinnin perusteella. Mikäli osaamista arvioivia opettajia on ollut useita, päätös tehdään arviointikeskustelussa. Näytön arvosanan päättää opettaja ja työelämän edustaja pääsääntöisesti yhdessä arviointisuunnitelman mukaisesti. Arvioinnin perustelut on aina kirjattava.

Näytön arviointi

Näytöissä arvioidaan kunkin ammatillisen tutkinnon osan keskeistä, työn tekemisen kannalta oleellista osaamista. Opiskelijan arvioinnissa käytettävät arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit on määritelty tutkintojen perusteissa. Työelämän edellyttämä osaamisen on keskeistä, muu arviointi on näytön antamaa arviointitietoa täydentävää.

Tutkinnon perusteissa on tutkinnon osittain esitetty arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit tyydyttävän
T1, hyvän H3, ja kiitettävän K5 tasoille.

Arvioinnin kohteet ammattitaitovaatimuksille on määritelty tutkinnon osittain. Näytön jälkeen käytävällä arviointikeskustelulla on näytön arvioinnin kannalta keskeinen osuus. Keskustelun aikana saadaan perusteet näytön arvosanapäätökselle ja tallennetaan arvioinnin perustana oleva arviointiaineisto.

Osaamisen arvioijat

Ammatillisten tutkinnon osien osaamisen arvioinnin toteuttavat ja arvioinnista päättävät yhdessä tutkinnon osittain koulutuksen järjestäjän nimeämät kaksi arvioijaa. Toinen arvioijista on opettaja tai erityisestä syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja ja toinen työelämän edustaja. Erityisestä syystä arvioinnin voi toteuttaa ja arvioinnista päättää myös kaksi opettajaa tai
muuta koulutuksen järjestäjän edustajaa.

Valmentavan koulutuksen osien sekä yhteisten tutkinnon osien ja niiden osa-alueiden osaamisen arvioinnin toteuttaa ja arvioinnista päättää opettaja tai erityisestä syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja. Silloin kun yhteinen tutkinnon osa tai sen osa-alue toteutetaan ja arvioidaan ammatillisen tutkinnon osan yhteydessä, osaamisen arvioinnissa voidaan kuulla työelämän
edustajaa.

Arvioijilla tulee olla riittävä suoritettavaan tutkintoon ja erityisesti arvioitavaan tutkinnon osaan, yhteisen tutkinnon osan osa-alueeseen tai valmentavaan koulutukseen liittyvä ammattitaito ja osaaminen sekä riittävä perehtyneisyys arviointiin ja suoritettavan tutkinnon tai valmentavan koulutuksen perusteisiin. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on perehdyttää työelämää edustavat arvioijat osaamisen arviointiin. Arvioijien esteellisyyteen sovelletaan, mitä hallintolain 27–29 §:ssä säädetään.

Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen

Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää mahdollisuus osaamisen osoittamisen uusimiseen, jos opiskelijan osaamisen arviointi on hylätty. Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää opiskelijalle mahdollisuus myös osaamisen arvioinnin perusteella annetun hyväksytyn arvosanan korottamiseen.

Arvioinnin tarkistaminen ja oikaisu

Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta osaamisensa arviointiin. Menettelytavasta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Opiskelija voi pyytää arvioijilta kirjallisesti arvioinnin tarkistamista 14 päivän kuluessa siitä, kun hänellä on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä tieto arviointiperusteiden soveltamisesta suoritukseensa. Arvioijien on tehtävä päätös arvioinnin tarkistamisesta ilman aiheetonta viivytystä.

Tutkintokoulutuksen opiskelija voi pyytää asianomaiselta työelämätoimikunnalta kirjallisesti oikaisua arvioinnin tarkistamista koskevaan päätökseen. Oikaisua on pyydettävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Jos arviointi on ilmeisesti virheellinen, työelämätoimikunta voi määrätä uuden arvioinnin sekä perustellusta syystä edellyttää koulutuksen järjestäjää asettamaan uudet arvioijat.

Valmentavan koulutuksen opiskelija voi pyytää apulaisrehtorilta kirjallisesti oikaisua arvioinnin tarkistamista koskevaan päätökseen. Oikaisua on pyydettävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Jos arviointi on ilmeisesti virheellinen, apulaisrehtori voi määrätä uuden arvioinnin sekä perustellusta syystä asettaa uuden arvioijan.

Todistukset

Todistus tutkinnon suorittamisesta

Koulutuksen järjestäjän tulee antaa opiskelijalle tutkintotodistus, kun tutkinto on suoritettu. Koulutuksen järjestäjän tulee antaa opiskelijalle todistus suoritetuista tutkinnon osista, jos opiskelija suorittaa vain tutkinnon osaa tai osia ja henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa tavoitteeksi asetettu osaaminen on saavutettu. Todistus suoritetuista tutkinnon osista tulee antaa opiskelijalle myös, jos opiskelija on katsottu eronneeksi. Koulutuksen järjestäjän tulee antaa todistus suoritetuista tutkinnon osista myös opiskelijan pyynnöstä.

Koulutuksen järjestäjä ei kuitenkaan saa antaa tutkintotodistusta tai todistusta suoritetuista tutkinnon osista, jos osaamisen arvioinnin mukauttamisen tai poikkeamisen vuoksi opiskelija ei ole saavuttanut keskeisiä tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita. Koulutuksen järjestäjä antaa tällöin todistuksen opiskelijan osaamisesta.

Kansainväliseen käyttöön tarkoitettu tutkintotodistuksen/todistuksen liite

Kansainväliseen käyttöön tarkoitetun todistuksen/liitteen opiskelija saa pyytäessään yksikkönsä toimistosta.

Yhteinen koulutustarjonta

Osa opinnoista järjestetään yhteisesti siten, että opiskelija voi suorittaa tutkintoonsa liittyviä opintoja myös muualla kuin omassa koulutusyksikössään. Yhteisesti järjestettäviä opintoja ovat yhteiset pakolliset ja vapaasti valittavat tutkinnon osat.

Yhteiset tutkinnot osat (35 osp)

Tutkinnon osat ja osiot Osp
Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen 11
viestintä ja vuorovaikutus äidinkielellä
viestintä ja vuorovaikutus toisella kotimaisella kielellä
viestintä ja vuorovaikutus vieraalla kielellä
toiminta digitaalisessa ympäristössä
taide ja luova ilmaisu
Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen 6
matematiikka ja matematiikan soveltaminen
fysikaaliset ja kemialliset ilmiöt ja niiden soveltaminen
Yhteiskunta ja työelämäosaaminen 9
yhteiskunnassa ja kansalaisena toimiminen
työelämässä toimiminen
opiskelu-ja urasuunnitteluvalmiudet
yrittäjyys ja yrittäjämäinen toiminta
työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen
kestävän kehityksen edistäminen

Lisäksi opiskelija voi valita edellisistä tutkinnon osista 9 osp:n verran valinnaisia opintoja.

Kaksoistutkinto

Novidassa opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa ammatillisen perustutkinnon yhteydessä ylioppilastutkinto. Osa yhteisistä tutkinnon osista ja vapaasti valittavat tutkinnon osat suoritetaan opiskelemalla äidinkielen, ruotsin, englannin, lyhyen matematiikan ja reaaliaineiden lukiokursseja. Opinnot etenevät henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan ja ne suoritetaan yhteistyössä alueen lukioiden kanssa. Teemme yhteistyötä alueiden lukioiden kanssa. Tarkempaa tietoa saat kaksoistutkinnoista vastaavalta opinto-ohjaajalta, Vesa Parttimaalta tai apulaisrehtorilta.

Kansainvälisyystoiminta

Miten kansainvälistyä?

Kuntayhtymällä on vakiintuneita yhteistyökumppaneita Norjassa, Virossa, Pohjois-Irlannissa, Saksassa, Itävallassa ja Puolassa. Tarkemman käsityksen oman alan yhteistyökumppaneistasi saat keskustelemalla asiasta oman alasi kansainvälisyysvastaavan kanssa.

Opiskelijat voivat suorittaa osan opinnoistaan ulkomaisissa oppilaitoksissa tai työpaikalla tapahtuvana oppimisena. Ulkomaisen opiskelupaikan opiskelija hankkii itse ja hyväksyttää sen vastuuopettajalla ja alansa kansainvälisyysvastaavalla. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista voidaan suorittaa opiskelijan itse hankkimassa tai kuntayhtymän verkoston kautta hankitussa työpaikassa, jonka ohjaava opettaja on hyväksynyt. Opiskelijan on mahdollista saada taloudellista tukea opiskeluunsa myös ulkomaille.

Mitä ulkomaille lähtevältä henkilöltä edellytetään ja miten pitää menetellä?

  • Yksikön kansainvälisyysvastaava auttaa sinua perehtymään kansainvälisiin yhteyksiimme ja toimintatapoihin.
  • Ole aktiivinen suunnitellessasi kansainvälisiä opintoja tai työssäoppimista. Oma aktiivisuutesi on paras tae sille, että jaksosta muodostuu antoisa.
  • Oma sekä lähipiirin (perhe, vanhemmat, seurustelukumppanit…) sitoutuminen kansainväliseen jaksoon on tärkeä onnistumisen elementti. Tee huolelliset etukäteisvalmistelut matkaan liittyvissä asioissa ja keskustele asiasta oman ohjaavan opettajasi kanssa. Kysele rohkeasti lisätietoja.
  • Arvioi kielitaitoasi: mitä kieliä osaat ja kuinka hyvin. Onko sinulla mahdollisuus parantaa kielitaitoasi ennen lähtöäsi?
  • Tarkasta, pitääkö sinun itse järjestää asumisesi ulkomailla vai hoitaako kuntayhtymä sen.
  • Tutustu huolellisesti matkahakemukseen ja palauta se alasi kansainvälisyysvastaavalle hyvissä ajoin ennen matkaa. Keskustele rahoituksesta kansainvälisyysvastaavan kanssa.
  • Muista, että edustat ulkomailla oppilaitosta ja suomalaista kulttuuria 24 tuntia vuorokaudessa, joten sinulta edellytetään hyvää ja asiallista käytöstä. Lisäksi sinulta edellytetään suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä.
  • Valmistaudu kertomaan kulttuuristamme, elämäntavastamme, oppilaitoksestamme ja omasta alastasi.
  • Huolehdi riittävästä rokotussuojasta ja kattavasta matkavakuutuksesta. Kuntayhtymän vakuutus kattaa opiskelun ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen, ei vapaa-aikaa eikä matkatavaroita.
  • Selvitä viranomaisasiat kuten opintuki, verotus, oleskelu- ja työluvat.
  • Keskustele vastuuopettajasi/ ohjaavan opettajasi kanssa miten opiskelu ulkomailla tunnustetaan osaksi opintojasi.
  • Ulkomailla opiskeluun osallistuvan edellytetään laativan matkan jälkeen kirjallisen raportin sekä muutoinkin tiedottavan soveltuvalla tavalla opettajille ja opiskelijoille jakson antamista kokemuksista.

Lisätietoja ja matkahakemuksia ulkomaille suuntautuvaan opiskeluun saat yksiköiden kansainvälisyysvastaavilta.

Kansainvälisyysasioissa sinua palvelevat:

Kansainvälisten asioiden koordinaattori
Suvi Mikkilä, puh. 044 782 9216
suvi.mikkila@novida.fi

Kansainvälisyysasioiden yhteyshenkilö (Turuntien toimipiste, Loimaa)
Susanna Kauppi, puh. 044 090 1300,
susanna.kauppi@novida.fi

Kansainvälisyysasioiden yhteyshenkilö (Uusikaupunki)
Outi Tanhuanpää, puh. 044 595 6356
outi.tanhuanpaa@novida.fi

Kansainvälisyysasioiden yhteyshenkilö (Lieto)
Paula Kairinen, puh. 044 090 1324
paula.kairinen@novida.fi

3. Opiskeluhuolto

Opiskeluhuollon tavoitteena on turvata opiskelijalle edellytykset saavuttaa opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet ja edistää opiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia, tasapainoista kehitystä ja oppimista. Opiskeluhuollon perustana on laaja ja hyvä moniammatillinen yhteistyö nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi. Opiskeluhuollon palveluita tarjoavat opintoohjaajan lisäksi kuraattori, terveydenhoitaja ja psykologi.

Opinto-ohjaaja

Opinto-ohjaajan puoleen voit kääntyä
– opiskeluun liittyvissä kysymyksissä
– henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) laadinnassa
– opintojen valintakysymyksissä
– jatko-opintoasioissa tai
– muissa mieltäsi painavissa asioissa

Kuraattori

Kuraattori auttaa erilaisissa opiskeluun ja omaan elämäntilanteeseen liittyvissä kysymyksissä,
joita voivat olla esimerkiksi

– oppimisvaikeudet
– ristiriidat kaverien, vanhempien tai opettajien kanssa
– omaan terveydentilaan liittyvät asiat
– toimeentuloon tai asumiseen liittyvät ongelmat
– muut itsellesi tärkeät asiat, joista haluaisit puhua

Henkilökohtaiset keskustelut ovat luottamuksellisia.

Terveydenhuolto

Terveydenhoitajan vastaanotto pidetään kaikissa yksiköissä erikseen ilmoitettavina aikoina. Opiskelijaterveydenhuollon lääkäriin saat yhteyden parhaiten oman terveydenhoitajasi kautta. Katso vastaanottoajat oppilaitoksesi www-sivuilta.

Psykologi

Koulupsykologi edustaa kouluyhteisössä psykologista asiantuntijuutta. Koulupsykologi on lapsen ja nuoren psykologisen kehityksen, psyykkisen hyvinvoinnin ja oppimisen psykologian osaaja. Koulupsykologin tehtävät voivat liittyä yksittäisen opiskelijan tukemiseen, kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen tai opiskeluhuollon yhteistyöhön esimerkiksi seuraavasti:

  • Opiskelijan yksilöllinen tukeminen
  • Opiskelijoiden oppimisen, hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistäminen ja tukeminen
  • Opiskelijan psykologinen arviointi ja lausuntojen laatiminen
  • Opiskelijoiden tukeminen koulunkäynnin nivelvaiheissa
  • Perheiden tukeminen nuoren kehitykseen, vanhemmuuteen tai perheen ongelmatilanteisiin liittyvissä kysymyksissä
  • Opiskelijan ja perheen ohjaaminen koulun ulkopuolisen tuen piiriin
  • Koulu- tai oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen, kehittämiseen ja seuraamiseen osallistuminen
  • Koulun kriisityöhön osallistuminen ja tarvittavan psykososiaalisen tuen tarjoaminen yhteisölle, ryhmille tai opiskelijoille

Monialainen asiantuntijaryhmä

Yksittäisen opiskelijan tai tietyn opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Asiantuntijaryhmään voidaan opiskelijan kirjallisella suostumuksella nimetä asiantuntijoiksi jäseniä mm. opiskelijan läheisten, opiskeluhuollon, opettajien ja oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen keskuudesta. Tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien, opiskeluun liittyvien muiden ongelmien kuten kiusaamisen ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain.

Järjestyssäännöt

1. Järjestyssääntöjen tarkoitus ja soveltaminen
Järjestyssääntöjen tarkoituksena on luoda kouluyhteisön jäsenille viihtyisä ja turvallinen työ- ja oppimisympäristö sekä taata koulun tavoitteiden saavuttaminen. Koulun yhtenä tavoitteena on hyvien tapojen opettaminen ja edistäminen sekä yhteisöllisesti toimiva oppimisympäristö.

Nämä järjestyssäännöt koskevat opiskelijoita ja henkilökuntaa sekä soveltuvin osin myös vierailijoita Novidan kaikissa toimipaikoissa. Oppilaitoksen alueena pidetään koulurakennuksia tonttialueineen, joihin luetaan myös niille johtavat ajotieliittymät ja porttialueet.

Sääntöjä tulee noudattaa myös muissa opiskeluun liittyvissä tilanteissa, kuten työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana, opinto- ja työmatkoilla, yrityskäynneillä, virtuaaliopinnoissa sekä sosiaalisessa mediassa.

Järjestyssääntöjen rinnalla noudatetaan myös muita kuntayhtymän ja Novidan toiminnasta annettuja sääntöjä ja ohjeita.

2. Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet
a) Opiskelijan oikeudet
Oppilaitoksessa toimitaan Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo -suunnitelman ohjeen mukaisesti.

b) Opiskelijan velvollisuudet
Opetustunnit alkavat ja päättyvät täsmällisesti työjärjestyksessä ilmoitettuna ajankohtana.
Opiskelijoiden tulee osallistua opetukseen työjärjestyksen mukaisesti. Poissaoloihin sovelletaan
niistä erikseen annettuja ohjeita.

Opiskelijalla tulee olla tarvittavat opiskeluvälineet mukanaan oppitunneilla, kokeissa ja muissa
koulun tapahtumissa.

Hyvien tapojen mukaisesti ulkovaatteet riisutaan ennen luokkaan menoa. Luokassa ei pidetä
lakkia tai pipoa päässä.

Oppilaitoksen omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Omaisuuden vahingoittamisesta tai katoamisesta
aiheutuva korvausvelvollisuus määräytyy vahingonkorvauslain (412/74) mukaan.

3. Turvallisuus, viihtyisyys ja opiskelun esteetön sujuminen
a) Reilu käytös
Kouluyhteisön jäsenten tulee käyttäytyä toisiaan kohtaan asiallisesti ja oikeudenmukaisesti. Oppitunneilla
ja työtiloissa on säilytettävä hyvä työrauha. Kiusaamisesta ja häirinnän ehkäisemisestä ja
varhaisesta puuttumisesta on erillisohje.

Opiskelua ovat kaikki oppilaitoksen toimesta järjestetyt tilaisuudet koulualueella tai sen ulkopuolella.

Toisesta henkilöstä otettua valokuvaa tai videota ei saa julkaista ilman tämän lupaa internetissä, sosiaalisessa
mediassa tai muussa julkisessa paikassa.

b) Oleskelu ja liikkuminen
Kulkuvälineet on säilytettävä niille varatuilla paikoilla. Koulualueella ajettaessa tulee noudattaa erityistä
varovaisuutta. Pelastustiet on pidettävä vapaana ja esteettömänä.

Opiskelijoilla on lupa poistua koulun alueelta välitunneilla ja vapaatunneilla. Vapaatunnit eivät ole kouluaikaa, joten opiskelija liikkuu koulualueen ulkopuolella omalla vastuullaan.

c) Siisteydestä ja ympäristöstä huolehtiminen
Kaikissa koulun tiloissa tulee noudattaa siisteyttä ja järjestystä. Roskaaminen on kielletty, ja jätteet lajitellaan annettujen ohjeiden mukaisesti.

d) Ruokailutavat
Ruokalaan ei mennä ulkovaatteet päällä eikä lakki päässä. Ruokajonossa jokainen odottaa vuoroaan. Ruokalassa käyttäydytään hyvien tapojen mukaisesti ja huolehditaan siisteydestä. Ruokailuvälineet viedään niille kuuluvaan paikkaan ja tuoli nostetaan paikoilleen.

e) Turvallisuus
Opiskelija on velvollinen noudattamaan oppilaitoksen työturvallisuutta koskevia ohjeita. Tapaturmasta ilmoitetaan välittömästi lähimmälle opettajalle tai muuhun henkilökuntaan kuuluvalle ja annetaan mahdollisuuksien mukaan tarvittava ensiapu.

4. Tietokoneen, matkapuhelinten ja muiden mobiililaitteiden käyttö
Mobiililaitteiden käyttö oppituntien aikana on kielletty, jos opetus ei nimenomaan edellytä niiden käyttöä. Toisesta henkilöstä otettua valokuvaa tai videota ei saa julkaista ilman tämän lupaa internetissä, sosiaalisessa mediassa tai muussa julkisessa paikassa.

5. Päihteet ja vaaralliset esineet
Tupakkatuotteiden käyttö (esimerkiksi tupakka, sähkötupakka ja nuuskatuotteet), päihteiden käyttö ja hallussapito sekä päihteiden vaikutuksen alaisena esiintyminen on kielletty koulun alueella sekä kaikissa koulunkäyntiin liittyvissä tilaisuuksissa. Novida on savuton opisto.

Oppilaitokseen ei saa tuoda sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty, tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta.

Teräaseiden yms. hallussapito ja tuonti teorialuokkiin on kielletty.

6. Hälytystilanteet
Hälytyksen tullessa kaikkien tulee toimia kuntayhtymän ohjeiden mukaisesti. Palohälytyksen sattuessa rakennuksesta on siirryttävä välittömästi kokoontumispaikoille.

7. Järjestyssäännön täydentäminen, rikkominen ja kurinpito
Pedagoginen rehtori, rehtori tai apulaisrehtori voi antaa tätä sääntöä täydentäviä ja muita ohjeita.

Näiden sääntöjen rikkomisesta aiheutuvissa seuraamuksissa noudatetaan, mitä on säädetty laissa ammatillisesta koulutuksesta 531/2017, 85 § Kurinpito todetaan.

8. Järjestyssääntöjen seuranta ja tarkistaminen
Järjestyssääntöjä seurataan säännöllisesti ja tarkistetaan tarvittaessa.

9. Voimaantulo
Tämä järjestyssääntö on voimassa 1.8.2020 lähtien.

Loimaalla 1.8.2020
Antti Virtanen
kuntayhtymäjohtaja

Kurinpitotoimet

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017 § 85) mukaan opiskelijaa voidaan kurinpidollisesti rangaista, jos hän häiritsee opetusta, käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti opiskeluympäristössä, menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo oppilaitoksen tai muun opiskeluympäristön järjestystä, kieltäytyy huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä tai on käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt.

Opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää pedagoginen rehtori. Jos teko tai laiminlyönti on vakava tai jos opiskelija jatkaa em. käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi.

Opetusta häiritsevä, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvä taikka toisen henkeä tai terveyttä vaarantava opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulutuksen järjestäjän järjestämästä tilaisuudesta.

Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan taikka oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työskentelevän turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.

Jos opiskelija kieltäytyy terveydentilan toteamiseksi suoritettavista tarkastuksista ja tutkimuksista, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu tarvittaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Jos opiskelija kieltäytyy rikosrekisteriotteen nähtäväksi antamisesta, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu toimittamaan rikosrekisteriotteen nähtäväksi.

Opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskelusta pidättämisestä kolmeen kuukauteen saakka päättää pedagoginen rehtori ja yli kolmen kuukauden ajalta koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen sora -toimielin.

Poissaolot, niiden seuranta ja ohjeistus

Poissaoloja koskeva ohjeistus

Tätä poissaolojen ohjeistusta ja seurantaa toteutetaan kaikissa Lounais- Suomen koulutuskuntayhtymän toimipaikoissa. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana pätevät työpaikan määrittelemät säännöt poissaoloihin.

Läsnäolovelvollisuus

Lain ammatillisesta koulutuksesta (531/2017 § 94) mukaan opiskelijan tulee osallistua henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti opetukseen sekä näyttöihin ja muuhun osaamisen osoittamiseen, jollei hänen poissaololleen ole perusteltua syytä.

Poissaolojen seuranta ja opiskelijan ilmoitusvelvollisuus

Lukuvuoden alussa ja aina tarvittaessa vastuuopettaja selvittää opiskelijoille oppilaitoksen poissaolokäytännön. Opettajat seuraavat opiskelijoiden läsnäoloa jatkuvasti periodin aikana ja kirjaavat kaikki poissaolot Wilmaan.

Opiskelijan velvollisuutena on ilmoittaa ja sopia etukäteen tiedossa olevasta poissaolosta ja keskustella opettajan kanssa osaamista täydentävistä tehtävistä. Opiskelija on aina velvollinen ilmoittamaan ensimmäisen poissaolopäivän aikana vastuuopettajalle poissaolostaan tai myöhästymisestään.

Mikäli opiskelija ei ilmoita poissaolostaan koulunpäivän aikana, vastuuopettaja ottaa yhteyttä opiskelijaan ja/tai hänen huoltajiinsa viimeistään seuraavan arkipäivän aikana. Lääkärinlausunto, terveydenhoitajan selvitys tai alle 18-vuotiaalta huoltajan allekirjoittama selvitys poissaoloista on toimitettava vastuuopettajalle viimeistään viikon kuluessa.

Poissaoloihin puuttuminen

Poissaolot voivat katkaista KELA:n tuet opiskelulle ja vaikeuttaa opinnoissa etenemistä sekä johtaa opintojen keskeytymiseen. Mikäli opiskelija on poissa opetuksesta ilmoittamatta yhtäjaksoisesti 2 viikkoa, ilmoitetaan asiasta opintotoimistoon, joka tekee ilmoituksen KELA:an.

Novidassa käytetään opiskelijakohtaista seurantalomaketta, johon kirjataan:

  1. Jos opiskelija on ollut luvatta poissa 20 h käy vastuuopettaja kasvatuskeskustelun opiskelijan kanssa sekä ilmoittaa siitä alaikäisen opiskelijan huoltajalle. Keskustelu ja yhteydenotto kirjataan (vastuuopettaja arkistoi).
  2. Jos luvattomat poissaolot jatkuvat ja ne ylittävät 40 h vastuuopettaja kutsuu opiskelijan ja alaikäisen opiskelijan huoltajat opiskelijahuollolliseen keskusteluun. Keskustelussa on mukana myös koulutuspäällikkö ja se kirjataan (vastuuopettaja arkistoi).
  3. Mikäli luvattomat poissaolot edelleen jatkuvat otetaan yhteys opiskelijahuollon henkilöstöön ja pohditaan yhdessä jatkotoimenpiteitä. Kutsutaan opiskelijan suostumuksella koolle monialainen työryhmä.
  4. Jos luvattomat poissaolot ylittävät 80 h, vastuuopettaja kutsuu opiskelijan ja huoltajan keskusteluun. Keskustelussa on mukana myös apulaisrehtori ja se kirjataan (vastuuopettaja arkistoi).

Yleiset toimintaperiaatteet koskien poissaoloja ja myöhästymisiä

Opiskelija tekee selvityksen opettajalle kaikista poissaoloista ja myöhästymisistä. Mikäli opiskelija ei ole poissaolojen vuoksi ole saavuttanut opetussuunnitelman perusteiden mukaisia osaamistavoitteita (T1), niin osaamista täydennetään ja osoitetaan opiskelijan ja opettajan keskenään sopimallaan tavalla.

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana noudatetaan työpaikan poissaolokäytänteitä.

Myöhästymiset ovat rinnastettavissa poissaoloihin ja niistä tehdään yhteenveto poissaoloseurannan yhteydessä. Sairaudesta tai muusta hyväksyttävästä syystä johtuva poissaolo oikeuttaa tukiopetukseen.

Luvalliset poissaolot

Seuraavista välttämättömistä syistä johtuvat poissaolot katsotaan luvallisiksi:
1. Etukäteen anotut ja myönnetyt poissaolot
2. Sairaus, josta tulee toimittaa lääkärinlausunto tai terveydenhoitajan selvitys vastuuopettajalle. Alaikäiseltä hyväksytään myös huoltajan allekirjoittama selvitys sairaudesta. Jos selvityksiä tulee useita vastuuopettaja voi ohjata opiskelijan terveydenhoitajan vastaanotolle.
3. Opiskelijahuoltohenkilöstön ja terveydenhuollon tapaamiset (kuraattori, terveydenhoitaja, opo, erva tms.)
4. Ajokokeen suorittaminen ja liukkaan kelin ajoharjoitukset
5. Asevelvollisen terveystarkastukset ja kutsunnat
6. Oppilaitoksen edustustehtävät
7. Alle 12-vuotiaan äkillisesti sairastuneen lapsen hoidon järjestäminen

Poissaololuvan myöntää:

– yksittäisten tuntien osalta asianomainen opettaja
– 1 – 3 päivän osalta vastuuopettaja
– 4 – 14 päivän osalta koulutuspäällikkö
– pidemmäksi ajaksi apulaisrehtori

Poissaolojen seuraamukset

Opintotuen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat päätoiminen opiskelu ja opinnoissa edistyminen. Oppilaitoksella on velvollisuus tehdä Kelalle valvontailmoitus opiskelijasta, jonka opinnot eivät etene normaalisti.

Kelalle tehdään valvontailmoitus, mikäli opiskelijalla on runsaasti poissaoloja tai opinnot eivät etene normaalisti. Tämä ilmoitus voi johtaa opintotuen loppumiseen ja takaisinperintään. Sairauspoissaolot tai muut luvalliset poissaolot eivät johda valvontailmoituksen tekemiseen. Alaikäisten opiskelijoiden poissaoloista ilmoitetaan huoltajille Wilman kautta. Luvattomien poissaolojen jatkuessa käynnistetään seurantamenettely seuraavien sivujen lomakkeen pohjalta.

Toteaminen eronneeksi

Opiskelija katsotaan eronneeksi, jos on ilmeisestä, että hänen tarkoituksenaan ei ole osallistua henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaiseen opetukseen ja näyttöihin tai muuhun osaamisen osoittamiseen eikä hän ole esittänyt poissaololleen perusteltua syytä. Opiskelija todetaan eronneeksi ja hän menettää opiskelupaikkansa, mikäli hän ei kirjallisesta yhteydenottokehotuksesta huolimatta anna määräajassa selvitystä poissaolostaan.

Seurantalomake (pdf)

4. Opiskeluelämää

Opiskelukustannukset

Opiskelusi oppilaitoksessa maksaa yhteiskunnalle n. 11 000 euroa vuodessa. Suhtaudu siis vakavasti opiskeluusi. Opiskelumateriaalit maksavat 300 – 500 euroa alasta riippuen. (Käytettyjä kirjoja on mahdollisuus ostaa edellisen vuoden opiskelijoilta.) Opiskelijan on itse hankittava opiskeluvälineet. Perustutkinnon suorittajalta ei peritä ruokailusta maksua. Oppisopimusopiskelijat ovat työsuhteessa, joten maksuton ruokailu ei koske heitä. Myös työvoimakoulutuksessa opiskelevalta peritään ruokailusta maksu.

Opinto- ja asumistuki sekä koulumatkatuki

Opintotuki koostuu opintorahasta ja opintolainan valtiontakauksesta. Lisäksi opiskelija voi hakea yleistä asumistukea. Opinto- ja asumistukihakemukset käsittelee ja myöntää Kela. Opiskelija ei saa laiminlyödä opintojaan eivätkä ne saa ylittää koulutuksen säännönmukaista kestoa. Opintotuen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat päätoiminen opiskelu, opinnoissa edistyminen
ja taloudellisen tuen tarve. Tarkempia tietoja saat Kelan sivuilta (www.kela.fi).

Koulumatkatuki korvaa päivittäisten koulumatkojen kustannuksia. Kela maksaa koulumatkatukea ammatillisessa oppilaitoksessa ja lukiossa opiskeleville. Voit saada koulumatkatukea, kun koulumatkan pituus on vähintään 10 km ja kustannukset ylittävät 54 euroa kuukaudessa. Lisätietoja koulumatkatuesta saat oman oppilaitoksesi toimistosta.

Opintojen väliaikainen keskeyttäminen

Opintojen keskeyttäminen voidaan tehdä perustellusta syystä esimerkiksi terveydellisten syiden, varusmiespalveluksen tai muiden merkittävien elämäntilanteeseen liittyvien syiden takia. Opinto-ohjaaja tai kuraattori laatii opiskelijan kanssa keskeyttämisanomuksen ko. lomakkeelle ja suunnitelman, missä vaiheessa opiskelija palaa takaisin opiskelemaan. Apulaisrehtori tekee asiasta viranhaltijapäätöksen, joka menee tiedoksi Kelalle. Kun opintojen keskeyttämisaika on päättynyt ja opiskelija ei ole palannut opiskelemaan, yksikön taholta varmistetaan opiskelun jatkuminen tai päättyminen.

Opintojen viivästyminen

Jos opiskelija ei valmistu kolmessa vuodessa, yksikön toimisto toimittaa opiskelijalle kirjeen, jossa todetaan toimenpiteet opintojen loppuun saattamiseksi sekä lomakkeen, jolla opiskelija sitoutuu ottamaan opiskelupaikan neljänneksi vuodeksi ja suorittamaan tutkinnon valmiiksi. Opiskelija katsotaan eronneeksi ellei hän palauta lomaketta määräaikaan mennessä. Heti neljännen opiskeluvuoden alkaessa opiskelijan on otettava yhteyttä omaan opoonsa, joka auttaa opintojen suunnittelussa loppuun saattamiseksi.

Koulukiusaamisen estäminen

Oppilaitoksissa ei hyväksytä koulukiusaamista ja siihen puututaan heti, kun kiusaamista ilmenee. Törkeissä kiusaamistapauksissa kouluaikana otetaan aina yhteys poliisiin. Mikäli kiusaamista tapahtuu kouluajan tai -alueen ulkopuolella, voi asianomainen tehdä tutkimuspyynnön poliisiviranomaisille. Tarkemmat ohjeet löytyvät suunnitelmasta opiskelijoiden suojaamiseksi
väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.

Kiusaamistapauksissa tietoa ja apua saat kuraattorilta, terveydenhoitajalta tai Kiusattujen Tuki ry:stä puh 0800-9-7474 sekä Lasten ja nuorten puhelimesta 116 111(maksuton). Tilannetta seurataan vuosittain.

Käyttäytyminen atk-tiloissa ja kirjastossa

Kielletty toiminta
* Elintarvikkeiden tuominen atk-tiloihin
* Pelien pelaaminen ja luvaton surffailu
* Ohjelmien luvaton asentaminen
* Asetusten muuttaminen
Opiskelijalta peritään kaikki luvattomasta toiminnasta aiheutuneet kustannukset. Toistuva luvaton toiminta käsitellään järjestyssäännön rikkomuksena ja aiheuttaa rankaisutoimenpiteitä.

Työskentely itsenäisesti tilassa, jossa on oppitunti
* Kysy opettajalta lupa ennen tunnin alkua
* Älä häiritse muiden opiskelua
* Vältä tarpeetonta liikkumista

Siisteys
* Huolehdi, että työpisteesi jää siistiksi kun poistut paikalta.

Työasemien sammuttaminen
* Koneista kirjaudutaan aina ulos työrupeaman päättyessä.
* Sammuta monitori ja keskusyksikkö ohjeiden mukaisesti työpäivän päätyttyä.

Opiskelijaruokailu

Ateriaetu
Opiskelijat saavat koulupäivinä yhden maksuttoman aterian. Ruokailu on veronmaksajien opiskelijoille kustantama etu. Älä käytä sitä väärin. Määrärahat riittävät jokaiselle yhteen ruokaannokseen.

Aikataulut
Ruokalat toimivat kussakin opetusyksikössä ryhmäkohtaisesti ilmoitettujen aikataulujen mukaisesti. Mikäli yksittäisen opiskelijan tai ryhmän ruokailu muuna kuin sovittuna aikana on välttämätöntä, asianomainen opiskelija tai opettaja neuvottelee asiasta emännän kanssa.

Pöytätavat
Ruokailu tapahtuu itsepalveluperiaatteen mukaisesti. Ota ruokaa vain sen verran kuin jaksat syödä, noudata annosteluohjeita. Älä ruokaile päällysvaatteissa. Ota lippis tai muu päähine pois päästä ja laita takki naulakkoon tai tuolin selkänojalle. Ruokaile siististi. Jätä paikkasi siistiksi, siihen tulee pian opiskelutoverisi. Ilkivaltaan syyllistyvältä voidaan evätä oikeus ruokailla opiskelijaruokalassa. Palauta ruokailuvälineesi pestäväksi, lajittele ne sekä tähteet ja roskat palautuspisteessä olevien ohjeiden mukaisesti.

Erityisruokavaliot
Jos sinulla on terveydellisistä syistä johtuvia ruoka-ainerajoituksia ja tarvitset erityisruokavaliota, ota yhteyttä ruokalaan. Ja lopuksi: Muista kiitos, hyvät tavat ovat aina osa ammattitaitoa.

Tiedotus

Opiskelijoille tiedotetaan opiskeluun liittyvistä asioista, muutoksista ja aikatauluista www-sivujen kautta, sähköpostilla, oppilaitosten info-tv:n kautta sekä Wilman viestiohjelmalla. Opiskelijoiden sähköposti on luettavissa www-sivujen kautta osoitteessa https://outlook.com/novida.fi tai Novidan kotisivujen kautta.

Opiskelijoiden sähköpostin ohjeet löydät oppilaitoksesi www-sivuilta.

Kirjasto- ja tietopalvelut

Jokaisella yksiköllä on opettajien ja opiskelijoiden käyttöön tarkoitettu käsikirjasto. Käsikirjastojen kirjoja ei lainata ulos. Käsikirjastoissa on myös aikakauslehtiä sekä tietokoneita opiskelijakäyttöön. Kirjastoasioissa neuvoo Saija Rinne, puh. 044 090 1226, saija.rinne@novida.fi.

Opiskelijoita koskevat vakuutukset

Kuntayhtymällä on voimassa opiskelijoita koskevien tapaturmien osalta laajennettu oppilasvakuutus. Vakuutus on voimassa teoriatunneilla, välitunneilla, työssäoppimispaikoilla, matkalla asunnosta kouluun ja takaisin tai oltaessa opiskelun vuoksi ulkomailla. Vakuutuksesta ei korvata pahoinpitelyä eikä liikennevahinkoa, ei myöskään jos vahingoittuneella on jonkin muun lain nojalla oikeus korvaukseen. Tapaturmaa, joka sattuu ammattimaisessa urheilussa, ei korvata. Jos opiskelijan työssäoppiminen/harjoittelu tapahtuu työsuhteessa, opiskelija on työnantajan tapaturmavakuutuksen piirissä.

Lisäksi kuntayhtymällä on voimassa toiminnan vastuuvakuutus. Vahingonkorvauslain mukaan opiskelijan sivulliselle aiheuttamasta vahingosta on ensisijaisessa korvausvastuussa se, jonka lukuun työ suoritetaan. Opiskelija voi myös itse joutua korvausvelvolliseksi, jos vahinko on aiheutunut muutoin kuin lievästä tuottamuksesta.

Oppilaskunta

Kaikki vakinaiset opiskelijat muodostavat oppilaskunnan, joka käytännössä toimii monissa asioissa yksiköittäin. Toimintaa ohjaa hallitus, joka valitaan kalenterivuosittain. Oppilaskunnan asioista tiedotetaan eri yksiköitten infotelevisioissa ja ilmoitustauluilla.

Ajankohtaista Novidassa

Lisää ajankohtaisia